"Kato ihmistä, älä tuolii"
29.5.2018
Näin räppäsi Elvido Yhdenvertaisena työelämässä -seminaari- ja messutapahtumassa 28. toukokuuta. Tästähän yhdenvertaisuudessa työelämässä on kyse: nähdään ihmisen osaaminen, ei rajoitteita.
Hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankkeen tavoitteena on, että osatyökykyiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille.
– Kaikkien työpanosta tarvitaan. Pitää nähdä ihmisen osaaminen, ei vammaa tai toimintarajoitteita, tilaisuuden avannut sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila sanoi.
Invalidiliiton tavoitteena on yhdenvertainen ja esteetön Suomi. Esteettömyys saa aikaan sen, että voimme toimia yhdenvertaisina työelämässä.
– Yhdenvertainen ja esteetön työelämä vaatii avoimuutta, uudistumista ja rohkeutta niin työnantajalta kuin työntekijältäkin. Erilaiset ihmiset työpaikalla ovat rikkaus, Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen sanoi.
Suomessa on 600 000 osatyökykyistä. Kaikilla heillä on erilainen sairaus- tai vammahistoria, koulutus ja osaaminen, erilaisia pyrkimyksiä, haaveita, asenteita ja mielipiteitä. Yhtä määrittelyä ei ole.
Motivaatio ja asenne ratkaisevat
– Osatyökykyinen ei tarkoita alentunutta työkykyä, vaan vaikeuksia realisoida mahdollisuuksiaan työuralla, työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Patrik Tötterman sanoi.
Eli suomeksi sanottua osatyökykyisellä on vaikeuksia löytää töitä! Miettiessään osatyökykyisen sopivuutta haettavaan työtehtävään työnantaja ei katso vammaa tai sairautta, vaan motivaatiota, asennetta ja osaamista. Rekrytointi on aina riski työnantajalle, ja osatyökykyisten kohdalla työnantajan riskimielikuvat kohoavat huippuunsa. Ne eivät välttämättä ole totuudenmukaisia, ja siksi työnantajilla pitäisikin olla käytössään oikeaa tietoa.
Paneelikeskustelussa keskustelivat Innolux Oy:n toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi, Baronan toimialajohtaja Jaakko Alamäki, Recruitment Consultant Tytti Salo Manpowergroup Oy:sta ja Fazer Makeisten henkilöstöjohtaja Maria Aaltonen. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että työnhakijan asenne ja motivaatio ratkaisevat.
– Asennevamma on hankalin vamma työllistämisessä, Jokiniemi totesi.
– Motivaatio ja asenne pitää olla kohdillaan. Osaamista voi aina oppia lisää, Salo sanoi.
Alamäki peräänkuulutti lisää näytön paikkoja osatyökykyisille, kuten työkokeilua ja harjoittelua. Aaltonen rohkaisi työnantajia palkkaamaan osatyökykyisiä. Riskien sijaan siinä piilee suuret mahdollisuudet.
Karuja lukuja syrjinnästä
Vammaisten ihmisten todellisuus työelämässä näyttää hyvin erilaiselta, kun sitä katsoo yhdenvertaisuusvaltuutetun saamien yhteydenottojen ja selvitysten valossa. Vuoden 2016 selvityksen mukaan monet vammaiset ihmiset ovat eläkkeellä, vaikka heillä on koulutusta ja halua tehdä töitä. 90 prosenttia vammaisista koki, että vammaisuus asettaa heidät työnhakijoina eriarvoiseen asemaan. Noin 40 prosenttia heistä oli kokenut syrjintää työelämässä viimeisen viiden vuoden aikana.
– Työnantajalla on velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia töissä. Niiden laiminlyönti on syrjintää, totesi yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä.
Kohtuulliset mukautukset voivat olla vaikka valaistuksen lisäämistä, sähkötyöpöydän hankkimista ja esteettömyyttä.
Ammatillinen koulutus uudistuu, koska työelämä muuttuu. Uudistus on perusta yhdenvertaisuudelle.
– Osaamista voi hankkia eri tavoin. Näin jokaisella on mahdollisuus kiinnittyä koulutuksen kautta yhteiskuntaan, sanoo opetushallituksen ammatillisen koulutuksen johtaja Anni Miettunen.
Tapahtuman kevyemmästä annista vastasi Elvidon lisäksi viittomakielinen stand-up-koomikko Gavin Lilley.
Messuilla esittäytyivät eri tavoin itsensä työllistäviä vammaisia tai osatyökykyisiä henkilöitä sekä yrityksiä, jotka ovat esimerkillisesti huomioineet yhdenvertaisuuden omissa rekrytoinneissaan. Yrityksistä esittäytyivät Barona, BearIT ja Linnanmäki. Tapahtuman aikana käytiin hyviä keskusteluja, verkostoiduttiin ja jaettiin ja saatiin tietoa.
Tilaisuuden järjestivät Invalidiliiton hallinnoima Yritystä!-hanke, Uudenmaan alueen TE-toimiston työkykykoordinaattorihanke ja yhdenvertaisuusvaltuutettu.
Yhteistyökumppaneina tapahtumassa olivat Akava, Autismisäätiö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Etelä-Suomen työsuojeluviranomaiset, Ihmisoikeuskeskus, Kehitysvammaliitto, Kela, Lihastautiliitto, Monimuotoiset perheet, Neuroliitto, Näkövammaisten liitto, oikeusministeriö, SAK, sosiaali- ja terveysministeriö, STTK, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Yrittäjät, Vammaisten Lasten ja nuorten tukisäätiö - Vamlas, Vates-säätiö sekä Yrityskummit.
Teksti: Kirsi Tervamäki
Kuva: Laura Andersson
