Katse kohti Säätytaloa

Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus ei toteudu läheskään täysimääräisesti, vaikka Suomi on ratifioinut YK:n vammaisyleissopimuksen jo vuonna 2016. Tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä ja merkittävä asennemuutos, jotta tilanne korjaantuu.  

- Nostamme hallitusohjelmatavoitteissamme esiin kaksi keskeistä aihekokonaisuutta, vammaisten ihmisten oikeuden itsenäiseen elämään ja työhön. Otsikko “Täysi osallisuus – yhteiseksi hyväksi” kuvaa tavoitetilaa. On tärkeää, että jokainen vammainen ihminen voi kokea olevansa aidosti osa yhteiskuntaa, oikeuksineen ja velvollisuuksineen, sanoo Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson.  

Anderssonin mukaan tärkeitä aiheita löytyy näidenkin teemojen ulkopuolelta, mutta viestin terävöittämiseksi liitossa päädyttiin näihin kahteen. 

- Tulevissa keskusteluissa puolueiden kanssa käsitellään vammaispoliittisia aiheita hyvin laajasti, Andersson sanoo. 

Itsenäinen elämä 

Invalidiliitto korostaa vammaisten ihmisten erityispalveluiden merkitystä ja muistuttaa, että vammaispalvelut on resursoitava todellisen tarpeen mukaisesti, jotta jokainen varmasti saa tarvitsemansa palvelut. Invalidiliitto esittää lisäksi, että kaiken lainsäädännön vammaisvaikutukset on jatkossa arvioitava yritys- ja sukupuolivaikutusten tapaan.  

Invalidiliitto vaatii, että vammaisten ihmisten mahdollisuuksia päättää itse palveluidensa sisällöstä sekä tuottajista on parannettava ja esteettömyyden lainmukainen toteutuminen varmistettava. Liitto huomauttaa, että itsemääräämisoikeuden todellinen toteutuminen edellyttää vammaisten ihmisten aitoa kuulemista, nykyistä kattavampaa valvontaa sekä tarvittaessa myös sanktioiden kiristämistä, mikäli lakeja ei noudateta. 

Yhdenvertaisesti työelämässä 

Invalidiliitto muistuttaa, että Suomessa vain noin 15-20 prosenttia työikäisistä vammaisista ihmisistä on töissä. Kaikki työhön halukkaat vammaiset ihmiset eivät ole päässeet työelämään ja tähän tarvitaan muutos. Vammaisissa ihmisissä on paljon potentiaalia ja on sekä heidän itsensä että yhteiskunnan kannalta järkevää yrittää löytää jokaiselle sopivaa työtä. 

Invalidiliitto esittääkin, että alkavalla vaalikaudella toteutetaan laaja toimenpidekokonaisuus, jolla parannetaan merkittävästi vammaisten ihmisten työllisyyttä. Lisäksi liitto korostaa, että sosiaaliturvauudistusta on jatkettava siten, että kaikki työ parantaa ansiotasoa ja mahdollistaa myös osa-aikaisen työn tekemisen. 

Joukkovoimaa tarvitaan 

Invalidiliitto tulee tekemään laajaa ja monipuolista hallitusohjelmavaikuttamista. Erilaisia tausta-aineistoja toimitetaan päättäjille, puolueiden ja muiden sidosryhmien kanssa käydään taustoittavia keskusteluja ja tavoitteita tuodaan näkyviin julkisuudessa. 

- Liiton aktiivinen ja vaikuttamiseen halukas jäsenistö on hurjan tärkeä voimavara. Paikallisella tasolla toimivat jäsenemme voivat viedä viestejä eteenpäin alueellisesti keskeisille poliittisille toimijoille, jolloin viestit vahvistuvat entisestään. Joukkovoimaa tarvitaan, jotta vaatimuksiimme suhtaudutaan riittävällä vakavuudella. Tuskin kukaan vastustaa meidän tavoitteitamme, mutta saammeko päättäjät rakastamaan niitä riittävästi? Andersson kysyy. 

Andersson toivoo myös, että Invalidiliiton jäsenistön joukosta löytyy halukkuutta eduskuntavaaliehdokkuuteen.  

- Ehdokkuus on hieno teko demokratian puolesta ja aitiopaikka tuoda tärkeitä asioita yhteiseen keskusteluun. 

Invalidiliiton hallitusohjelmatavoitteet (pdf) 

Vuoden 2023 eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 2.4.2023.