Kehysriihen päätökset karua kuultavaa

Arjessaan tukea tarvitsevien vammaisten ihmisten tulevaisuudennäkymät eivät muuttuneet valoisammiksi hallituksen kehysriihen päätösten myötä. Muun muassa asiakasmaksujen ja arvonlisäveron korotukset sekä sote-järjestöjen avustusleikkaukset tulevat hankaloittamaan monen arkea ja heikentämään mahdollisuuksia saada apua ja tukea. Kun tähän yhdistetään viime syksynä tehdyt sosiaaliturvaleikkaukset ja hyvinvointialueiden vaikea taloustilanne, on kehityssuunta huolestuttava.  

Vammaispalvelulain kustannusvaikutus saa olla 100 miljoonaa euroa, kirjattiin hallitusohjelmaan. Kehysriihessä kustannusvaikutukset arvioitiin noin 40 miljoonaksi euroksi, koska ’hallitusohjelman mukaisen vammaispalvelulain uudistustyön yhteydessä vaikutusarviot uuden lain kustannusvaikutuksista ovat tarkentuneet alaspäin.’ Vammaispalvelut eivät supistu, valtioneuvoston kehysriihidokumentissa kuitenkin luvataan. Parhaillaan lausuntokierroksella olevan vammaispalvelulain soveltamisalaa koskevan lakiluonnoksen lopullinen muotoilu tulee vaikuttamaan lain hintalappuun.

“Invalidiliitto suhtautuu kriittisesti siihen, että vammaispalveluihin aiotaan kohdentaa vähemmän rahaa kuin aiemmin suunniteltiin. Viestit hyvinvointialueilta kertovat, etteivät vammaiset ihmiset tälläkään hetkellä saa palveluita riittävässä määrin, jotta voisivat elää yhdenvertaista elämää aktiivisina kansalaisina”, Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka painottaa.

Myös järjestöjen toimintaedellytykset heikkenevät

Kehysriihessä päätettiin laajentaa lahjoitusvähennystä, mutta valitettavasti sosiaali- ja terveysjärjestöt jätettiin laajennuksen ulkopuolelle. Nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja urheilujärjestöt sekä lapsijärjestöt tietyin ehdoin pääsevät lahjoitusvähennyksen piiriin vuoden 2026 alusta. Toivottavasti linjausta vielä muutetaan, jotta se kohtelisi kansalaisjärjestöjä yhdenvertaisesti. 

Järjestöavustusten leikkaukset kirjattiin hallitusohjelmaan kesällä 2023, mutta kehysriihessä ne aikaistettiin alkamaan jo vuonna 2025. Näin lyhyt aikajänne on varsin ongelmallinen ja tulee aiheuttamaan järjestökentällä vaikeita tilanteita, kun toimintaedellytykset heikkenevät.   

Järjestötoimintaan käytettävät kustannukset tulevat yhteiskunnalle säästöinä takaisin moninkertaisesti, kun tuen tarpeessa olevat ihmiset saavat apua nopeammin kuin mihin julkinen palvelujärjestelmä pystyy. Ennaltaehkäisy ja varhaisen vaiheen tukeminen vähentävät sekä kustannuksia että pahoinvointia. Perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen 14 vuorokaudesta 3 kuukauteen vaikeuttaa sekin osaltaan ongelmien ennaltaehkäisyä. 

“Kaikissa poliittisissa päätöksissä on huomioitava YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti vammaisten ihmisten oikeuksien toteutuminen ja tehtävä vammaisvaikutusten arviointi", Janne Juvakka muistuttaa.

Valtioneuvoston tiedote (16.4.24)

Julkista taloutta vahvistavat sopeutustoimet (16.4.24)

Invalidiliitto: Vammaisten ihmisoikeudet turvattava kehysriihessä (28.3.24)

12 järjestön yhteinen kannanotto (11.4.24)