Kohti itsenäistä elämää ja yhdenvertaista työelämää

Ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen neuvotellaan hallitusohjelmasta. Invalidiliitolla on tavoitteena saada hallitusohjelmaan kirjatuksi sellaisia uudistuksia, joiden avulla parannetaan vammaisten ihmisten mahdollisuuksia itsenäiseen elämään ja merkitykselliseen työhön. 

- Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus ei toteudu Suomessa läheskään täysimääräisesti, vaikka YK:n vammaisyleissopimus on ratifioitu jo vuonna 2016. Tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä ja merkittävä asennemuutos, jotta tilanne korjaantuu, Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson sanoi webinaarin avaussanoissaan. 

Andersson muistutti, että Invalidiliitto on työskennellyt vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden eteen jo yli 80 vuoden ajan. Liitto on vahva vaikuttaja ja sen asiantuntemusta arvostetaan päättäjien keskuudessa. 

Yhdenvertaisena työelämässä 

- Työ antaa ihmiselle taloudellista turvaa, mutta luo myös tulevaisuuden uskoa ja on ihmiselle hyvin tärkeä hyvinvoinnin osatekijä. On yhteiskuntamme kannalta tärkeää, että kaikki osallistuvat ja ovat osallisia, työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoi. 

Suomessa on noin 60 000 osatyökykyistä ihmistä, jotka haluaisivat töihin. Työelämässä vammaiset ihmiset kokevat paljon syrjintää. Asenteiden muuttamisen lisäksi työnantajille pitää antaa lisää tietoa erilaisista tukimuodoista vammaisten ihmisten työllistämisessä.  

Haataisen mukaan tällä hallituskaudella on näissä asioissa menty eteenpäin: on edistetty mahdollisuuksia osaamisen ja työkyvyn kehittämiseen, työnantajille on annettu tukea ja kannusteita ja pystytty myös luomaan työpaikkoja yhdenvertaisilla työehdoilla. Vielä on silti paljon tehtävää. 

Osallistava ja kestävä kasvu 

Suomen sata vuotta kestänyt talouskasvu on heikentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yksi keskeinen hidastava tekijä on ollut työn tuottavuuden heikko kasvu. Myös työikäinen väestö alkoi Suomessa supistua runsaat kymmenen vuotta sitten ja supistuminen jatkunee. 

- Tällä väestörakenteella emme saa aikaan riittävää talouskasvua. Tämän vuoksi sekä työllisyysasteen että työvoiman määrän nostaminen on erityisen tärkeää, valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen sanoi. 

Kun työikäinen väestö supistuu, on tärkeää hyödyntää kaikki potentiaali eli myös vammaiset ihmiset. Tämä huomattava potentiaali jää nykyisin hyödyntämättä. 

Hyvinvointitaloudessa pidetään kaikki mukana 

Hyvinvointitaloudesta keskustelivat Vammaisfoorumin pääsihteeri Anni Kyröläinen ja SOSTEn pääekonomisti Anni Marttinen. Keskustelua veti Invalidiliiton entinen pääjohtaja Petri Pohjonen.  

Pohjosen mukaan vammaisten työllistymisessä tunnutaan tarvitsevan aina erilaisia keinoja, viimeisimpinä Työkanava Oy. Miksi yritykset eivät vain palkkaa vammaisia ihmisiä työhön? Marttinen peräänkuulutti työnantajien asenteiden muutosta ja tiedon lisäämistä. Kyröläinen tunnisti erilaisten keinojen pirstaleisuuden, joka työnantajalle näyttäytyy byrokraattiselta viidakolta. Hänkin korosti asenteita ja tiedon lisäämistä. 

Miten sitten vammaisille ihmisille saataisiin yhdenvertainen mahdollisuus työelämään? Kyröläinen lähtisi ikään kuin räjäyttämään työkyvyttömyyseläkejärjestelmää, myös yhteiskunnan esteettömyys pitää saada kuntoon sekä vammaispalvelut, joissa oikeasti otetaan huomioon työelämän vaatimukset ja yksilölliset tarpeet. Marttinen haluaisi nähdä asenteen muutoksen ja ennakkoluulojen poiston ja sen, että vammaiset ihmiset nähtäisiin yksilöinä ja osaavina ja hyvänä potentiaalina kansantaloudelle ja hyvinvointitaloudelle. 

Mitä tarvitaan itsenäiseen elämään? 

Helsingin vammaisasiamies Tiina Lappalainen ja valtion liikuntaneuvoston erityisasiantuntija, paralympiavoittaja Toni Piispanen keskustelivat itsenäisestä elämästä Invalidiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Anni Täckmanin johdolla. 

Itsenäinen elämä tarkoittaa eri asioita vammaisille ihmisille. Lappalainen lähti avaamaan käsitettä termien kautta: ei pitäisi puhua pelkästään itsenäisyydestä (independence), vaan siitä, että me kaikki olemme riippuvaisia (interdependence) toisistamme. Piispanen lähestyi aihetta arjen sujuvuuden ja oman potentiaalin hyödyntämisen kautta, että pystyy tavoittelemaan omia unelmia omista lähtökohdista. 

Miten vammaisten ihmisten itsenäistä elämää voisi vahvistaa? Lappalaisen mielestä mm. YK:n vammaissopimus pitää saada osaksi kaupunkien yhdenvertaisuus-, hyvinvointi- ja tasa-arvosuunnitelmia. Piispanen näki seuraavana askeleena yhdenvertaisuussuunnittelussa sen, että suunnitelmat saadaan jalkautettua aidosti käyttöön ja että seurantamekanismi suunnitelmissa on osuva ja tarkoituksenmukainen. 

Täckman summasi, että itsenäinen elämä on todella laaja käsite: moninainen ja yksilöllinen. Vammaisen ihmisen elämä on myös hyvin ketjuttunutta. Jos ketju on kunnossa, itsenäinen elämä toteutuu hyvin, mutta jos jokin palanen viistää, siinä on heti haasteita. 

Hyvinvointialueet ja vammaisten ihmisten palvelut 

Sote-uudistuksen myötä vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta siirtyy ensi vuoden alussa hyvinvointialueille. Tulevista hyvinvointialueista keskustelivat asiakaspalvelujen asiantuntija Piia Jaskari (Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hanke), liiton vastaava järjestöasiantuntija Mirva Kiiveri ja kansanedustaja Paula Risikko. Keskustelua veti liiton järjestöasiantuntija Hanna Lahti. 

Invalidiliitto toimii alueellisesti, paikallisesti ja valtakunnallisesti aktiivisena vaikuttajana sekä on mukana sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden rakentamisessa eri puolilla Suomea. Tavoitteena on yhdenvertaisten ja esteettömien hyvinvointialueiden edistäminen.

Lahden mukaan hyvinvointialueet ovat paljon vartijoina ensi vuoden alussa, kun ne vastaavat myös vammaisten ihmisten palveluista. Toimivat vammaispalvelut mahdollistavat aktiivisen kansalaisuuden ja osallisuuden sekä siinä yksilön lähiyhteisössä että laajemmin yhteiskunnassa. 

Kiiveri näki uudistuksessa enemmän mahdollisuuksia, kun palveluita voidaan yhteensovittaa entistä paremmin. Haasteena on resurssien riittävyys. Jaskari kertoi, että Etelä-Pohjanmaalla panostetaan mm. avoimeen päätöksentekoon. Risikko toivoi, että kun hyvinvointialueille siirrytään, kukaan ei edes huomaisi siirtymistä: samat palvelut jatkuisivat, mutta kehittyneempinä. 

Invalidiliitolle on tärkeää vammaisten ihmisten osallisuus myös tulevilla hyvinvointialueilla. Kiiveri listasi keinoiksi mm. palvelukohtaiset asiakasraadit ja vammaisneuvostot. Risikon mukaan Etelä-Pohjanmaalle on tulossa lakisääteisten elimien lisäksi alueen itse perustama vaikuttamiselin. 

Kaikki mukaan rakentamaan yhdenvertaista ja esteetöntä Suomea

Webinaarin lopuksi Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka ja liittohallituksen puheenjohtaja Pirkko Kuusela kannustivat kaikkia mukaan rakentamaan yhdenvertaista ja esteetöntä Suomea. Työtä on vielä paljon jäljellä ja siihen tarvitaan meistä jokaista. 

Katso webinaarin tallenne

Katso Invalidiliiton video, jossa vammaiset henkilöt kertovat, mitä on itsenäinen elämä

Tutustu webinaarin syventävään taustamateriaaliin.