Koronaepidemia voimistaa tarvetta yksilölliselle tuelle

Kyselyn vastaukset vahvistavat käsitystä siitä, että koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne lisää polarisoitunutta tilannetta myös vammaisten ihmisten keskuudessa. Niillä henkilöillä, joilla on työ tai opiskelupaikka, menee ihan hyvin, lukuun ottamatta peruspalveluissa tapahtuneita muutoksia, mutta ne vammaiset ihmiset, jotka ovat tällä hetkellä työnhakijoina tai pelkäävät työpaikkansa puolesta, kokevat tilanteen epävarmempana ja ahdistavampana.  

Positiivisina asioina epidemian tuomassa tilanteessa näyttäytyivät etätyöskentelyn sujuminen sekä myös sosiaalisen elämän parantuminen virtuaalisten tapahtumien myötä. Etätöiden koettiin vähentäneen kuormitusta ja elämän rauhoittuneen, niin että lepoaikaa on järjestynyt enemmän. Liikuntavammaiselle etätyöskentely tarkoittaa myös parempaa saavutettavuutta, kun ei tarvitse miettiä pääseekö palaveripaikkoihin pyörätuolilla tai että riittääkö kuljetuspalvelun matkat. 

Etätyöstä uusi normaali 

Koronaepidemian aikana on noussut esiin ajatus ”uudesta normaalista”, jossa etätyö näyttäytyy tärkeämpänä työn muotona kuin aikaisemmin. Suurin osa kyselyyn vastanneista työntekijöistä oli siirtynyt etätöihin. He kokivat myös tulleensa kohdelluksi poikkeusjärjestelyissä yhdenvertaisesti muiden työntekijöiden kanssa. 

Myös kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat siirtyneet etätyöskentelyyn. Opiskelijoiden vastauksissa kävi ilmi, että he kokivat jonkin verran riittämättömyyttä omissa voimavaroissaan eikä kaikille ollut järjestynyt etäopiskeluun erityisjärjestelyjä, vaikka olisivat niitä kaivanneet.  

Yritystuki ei tavoittanut vammaisia yrittäjiä 

Yrittäjistä 58 % vastasi, että poikkeustila on vaikuttanut liiketoiminnan harjoittamiseen siten, että toimeksiannot olivat loppuneet. Kuitenkin vain 33 % vastaajista oli hakenut yritystukia, joita hallitus on mahdollistanut yrityksille. Näistä yksikään hakija ei saanut hakemaansa tukea. Tämä herättää lisäkysymyksiä siitä, miksi tukia ei ole myönnetty. Moni vammainen yrittäjä on eläkkeensaaja. Koronatilanteen aiheuttamien vaikeuksien purkamiseen tarkoitettuihin yritystukiin Suomen Yrittäjät sai vaikuttamistyöllään mahdolliseksi sen, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevat kuuluvat myös yritystukia saavien piiriin. Siitä huolimatta tukia ei vammaisille yrittäjille ole myönnetty.  

Työnhakijoiden usko työllistymiseen hiipuu 

Vammaisten työnhakijoiden asema vaikuttaa heikentyneen koronaepidemian seurauksena. Tai ainakin usko omiin mahdollisuuksiin on heikentynyt. Osa kyselyyn vastaajista on joutunut siirtämään työn aloitusta tai se on peruuntunut kokonaan. Epävarmuus työhön pääsystä on lisääntynyt. Kun kriisi alkaa hellittää, on vähintään yhtä tärkeää jollei tärkeämpääkin kuin ennenkin, huolehtia siitä, että niillä, jotka tarvitsevat yksiöllistä tukea työllistymiseen, on sitä saatavilla jatkossakin.   

Yksilöllisen tuen tarve korostuu 

Niin opiskelijoiden kuin työnhakijoiden ja yrittäjien vastaukset suuntaavat huomiota siihen, että yksilöllisellä tuella on merkitystä voimavarojen riittävyydessä kuin myös mahdollisuuksissa uudelleen orientoitumiseen. Opiskelijat tarvitsevat tukea etäopiskeluun ja mahdollisiin työharjoittelun suunnitelmiin.

Työnhakijat tarvitsevat tukea, joka luo uskoa oman osaamisen riittävyyteen työmarkkinoilla sekä luo paikkoja, joissa työllistyminen on mahdollista. Vammaisten yrittäjien tueksi olisi mahdollista kehittää työolosuhteiden järjestelytukea tai ”käänteistä” palkkatukea. 

Lue tarkemmin Invalidiliiton kyselystä koronaepidemian vaikutuksista.

Kysely toteutettiin, koska tiedon tarve koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutuksista on suurta. Invalidiliiton keräämää tietoa välitetään mm. työ- ja elinkeinoministeriöön.

Kyselyyn vastasi 98 henkilöä, joista naisia on 65 %. Ikäjakautumaltaan vastaajista 31 % sijoittuu 30-44 vuotiaisiin ja 28 % 45-54 vuotiaisiin. Kyselyyn vastanneista 45 % oli palkansaajia, 22 % opiskelijoita, 17 % yrittäjiä ja 16 % työnhakijoita.