Tilaisuudessa keskusteltiin kuntavaalien jälkeen käynnistyvästä valtuustokaudesta ja sen ominaispiirteistä. Avauspuheenvuoron pitänyt Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson kuvasi Invalidiliiton laajaa kuntavaalivaikuttamista. Hän korosti, kuinka tärkeää on, että osaavia ja motivoituneita vammaisia ihmisiä on ehdolla vaaleissa ja että heitä myös valitaan päätöksentekijöiksi.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) erityisavustaja Laura Lindeberg kuvasi sote-uudistuksen vaikutuksia ja avasi linjausten taustoja laajassa puheenvuorossaan. Lindeberg totesi, että sote-uudistus tarvitaan, koska nykytilanne ei ole ihmisille yhdenvertainen kuntien suurten erojen vuoksi. Suuremmat hyvinvointialueet parantavat mahdollisuutta saada laadukkaita palveluita.
Lindeberg korosti sote-uudistuksen olevan eräänlainen puitelaki, joka keskittyy rakenteiden luomiseen. “Arjen näkökulmasta tärkeimmät asiat tapahtuvat muualla”, hän sanoi. Sote-uudistuksen jälkeen hyvinvointialueet huolehtivat sote-palveluista. Kunnan vastuulle jää edelleen monenlaisia tärkeitä palveluita, kuten koulutus, liikunta ja kulttuuri.
Lindeberg totesi, ettei pistäisi pahakseen, vaikka eduskunta vielä sote-käsittelyn loppumetreillä vahvistaisi vammaisneuvostojen asemaa Invalidiliiton toivomalla tavalla.
Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson muistutti, että YK:n vammaisyleissopimus on sekä juridinen että poliittinen väline, jonka avulla vammaisten ihmisoikeuksia edistetään. Suomi on ratifioinut sen vuonna 2016 ja sitä tulee noudattaa kuin mitä tahansa lakia. Gustafsson kannusti ehdokkaita tutustumaan YK-sopimukseen ja sen artikloihin, joihin vetoamalla voi perustella vaatimusta vammaisten ihmisten yhdenvertaisuudesta.
Kuntapäättäjille annettiin vinkkejä neljässä puheenvuorossa, jotka käsittelivät työllisyyttä, liikennettä, osallisuutta ja esteettömyyttä.
Invalidiliiton työllisyyden ja yrittäjyyden asiantuntija Sinikka Winqvist toi esiin kunnan mahdollisuuden palkata vammaisia nuoria esimerkiksi kesätyösetelien avulla. Hän muistutti siitä, että julkisia hankintoja tehtäessä kunta voi halutessaan käyttää työllistämisehtoa eli kannustaa yrityksiä työllistämään esimerkiksi vammaisia ihmisiä. Winqvist korosti, että toimivat vammaispalvelut tukevat työelämässä ja yrittäjänä suoriutumista.
Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Saksanen käsitteli omassa puheenvuorossaan vammaisten ihmisten liikkumiseen liittyviä kysymyksiä. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen väylien esteettömyyteen kannattaa kiinnittää huomiota, samoin toimiviin kuljetuspalveluihin. Kuntapäättäjän kannattaa myös nostaa esiin esteettömien autopaikkojen määrä. Lisäksi Saksanen muistutti elokuussa voimaan tulevasta uudesta laista koskien kuntien ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksia.
Invalidiliiton vastaavan järjestöasiantuntijan Mirva Kiiverin mukaan osallinen ihminen kokee merkityksellisyyttä ja kokee voivansa vaikuttaa niin oman elämänsä kulkuun kuin yhteisiinkin asioihin. Niin perustuslaki kuin kuntalakikin säätävät osallisuudesta. Myös YK:n vammaisyleissopimus velvoittaa osallistamaan vammaiset ihmiset. Kaikki kunnan päätökset koskettavat myös vammaisia kuntalaisia, joten päätösten vaikutuksia on syytä arvioida vammaistenkin kannalta. Kiiveri kannusti kysymään heiltä, joita asia aidosti koskettaa, eli esimerkiksi vammaisneuvostolta tai suoraan palveluiden käyttäjiltä.
Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Ari Kurppa siteerasi Kuntaliiton opasta, jossa todetaan, että ‘konkreettisia yhdenvertaisuustavoitteita ovat esteettömyys ja saavutettavuus’. Hän muistutti, että esteettömästä ympäristöstä hyötyvät kaikki. Esteetön ympäristö ei erottele ihmisiä heidän toimintakykynsä perusteella. Kurppa kannusti kuntapäättäjiä edistämään omassa kunnassaan esteettömyysohjelman laatimista, mikä lisää rakennetun ympäristön esteettömyyttä.
Palaute koulutuksesta oli kiittävää. Koulutukseen osallistui parikymmentä ehdokasta, joista puolet täytti palautelomakkeen. Heistä jokainen arvioi koulutuksesta olleen hyödyllinen ja yleisarvosanaksi annettiin 4,3/5.
“Löysin esim. kuntani esteettömyysohjelman ja pääsen siihen nyt tutustumaan. Samalla tajusin kuinka pitkä matka meillä vielä on edessä esteettömyyden ajamisessa”, sanoi yksi ehdokas. Toinen arvioi näin: “Kattava tilaisuus ja hyvin kasattu tietopaketti oleellisista vammaispolitiikkaan liittyvistä asioista.” Kiitosta tuli myös “napakoista ja selkeistä esityksistä” sekä “konkreettisista nostoista, joihin kuntatasolla voi vaikuttaa”.
“Toivottavasti tämän kaltaisia tilaisuuksia järjestetään jatkossakin!” toivoi eräs vastaaja. Näin tehdään – Invalidiliitto jatkaa yhteydenpitoa kuntien luottamushenkilöiden kanssa myös vaalien jälkeen. Vammaispoliittisesta vaikuttamisesta kiinnostuneiden kannattaakin olla yhteydessä liiton vastaavaan järjestöasiantuntijaan Mirva Kiiveriin (p. 044 765 0658) tai oman alueensa järjestöasiantuntijaan, joka huolehtii alueellisen vaikuttajaverkoston toiminnasta. Invalidiliiton järjestöasiantuntijoiden yhteystiedot löydät liiton sivuilta.
Paikallisten ja alueellisten tapahtumien lisäksi Invalidiliitto tulee järjestämään myös valtakunnallisia kuntapäättäjäkoulutuksia jatkoksi tämän kevään tilaisuuksille.
Avaus / Laura Andersson, yhteiskuntasuhdejohtaja, Invalidiliitto
Neljä neuvoa kuntapäättäjälle: näin edesautat vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta
Lisätietoa: Laura Andersson, yhteiskuntasuhdejohtaja, Invalidiliitto, laura.andersson@invalidiliitto.fi