Leikkaukset uhkana hallitusohjelman hyville aikeille

Invalidiliitto kutsuttiin hallitusohjelmaneuvottelujen kuluessa kahteen otteeseen kuultavaksi Säätytalolle. Toimitusjohtaja Janne Juvakka kävi puoluesihteeripöydässä puhumassa äänestämisen esteettömyydestä sekä vammaisten henkilöiden mahdollisuuksista osallistua vaaleihin ja poliittiseen toimintaan.  

Ohjelmaan onkin kirjattu asioita, joita Juvakka nosti esiin, esimerkiksi äänestämisen esteettömyyden varmistaminen lainsäädännön avulla sekä kuljetuspalveluun oikeutetulle henkilölle myönnettävä erillinen äänestysmatkaoikeus, joka ei kuluta oikeutta muihin matkoihin. Erittäin tärkeitä kirjauksia, jotka osaltaan edistävät vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta. 

Yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson ja juristi Henrik Gustafsson kertoivat puheenjohtajapöydässä liiton näkemyksen uuden vammaispalvelulain voimaantulon siirtämisestä sekä lain muutostarpeista. He totesivat, että lain voimaantulon siirto antaisi mahdollisuuden korjata lakiin jääneitä epätarkkuuksia. Anderssonin ja Gustafssonin ydinviestejä puolueiden puheenjohtajille olivat, että vammaispalveluista ei saa säästää, jokaisen vammaisen henkilön on saatava yksilöllisen tarpeensa mukaiset palvelut eikä YK:n vammaissopimuksen sitovaa merkitystä saa unohtaa.  

Hallitusohjelmaan kirjattiin uuden vammaispalvelulain voimaantulon siirto. Invalidiliitto korostaa, että sen jatkovalmistelussa on muistettava resurssien riittävyyden lisäksi vammaisten henkilöiden ja heidän järjestöjensä aito osallistaminen. 

Monia hyviä kirjauksia

Hallitusohjelmasta löytyy monia vammaisille henkilöille tärkeitä asioita, kuten asumispalvelujen valikoiman monipuolistaminen, henkilökohtaisten erikoisapuvälineiden saannin sujuvoittaminen, räätälöityjen suorahankintojen mahdollisuuksien huomioiminen hankinnoissa sekä henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönoton edistäminen. Vammaisille tarkoitetuista kuljetuspalveluista on kirjattu, että ne "on järjestettävä käyttäjäystävällisesti ja erityistarpeet huomioiden" ja että vakiotaksin käytön edistämismahdollisuutta selvitetään.  

Ohjelmassa todetaan myös, että vammaispalveluiden henkilöstörakennetta arvioidaan "yhdessä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta parantavien toimenpiteiden kanssa." Invalidiliitto on moneen otteeseen muistuttanut, että Suomessa on liian vähän vammaissosiaalityöntekijöitä ja että henkilökohtaisia avustajia on vaikea saada. Nähtäväksi jää, miten uuden hallitusohjelman työelämä- ja maahanmuuttokirjaukset vaikuttavat vammaispalveluiden työntekijöiden saatavuuteen. 

Invalidiliitto ja monet muut vammaisjärjestöt ovat vaatineet sote-uudistuksesta käydyn keskustelun yhteydessä vammaisasioiden osaamiskeskusten perustamista. Keskus vahvistaisi vammaisten henkilöiden palveluihin liittyvää erityisosaamista ja integraatiota sekä ammattilaisten keskinäistä yhteistyötä. Hallitusohjelman kirjaus ”verkostomaisten osaamiskeskittymien" kehittämismahdollisuuksista toivottavasti edistää vammaisasioiden osaamiskeskusten aikaansaamista hyvinvointialueille.  

”Hallitus edistää vammaisten ja osatyökykyisten arvostusta työelämän täysivaltaisina jäseninä” 

Vammaisfoorumia kuultiin hallitusneuvottelujen aikana vammaisten henkilöiden työelämäosallisuuteen liittyen. Invalidiliitto on yksi niistä toimijoista, jotka ovat vahvasti vaikuttaneet Vammaisfoorumin työelämätavoitteiden muotoutumiseen. Vammaisten työelämäosallisuutta edistäviä lauseita on ohjelmassa paljon ja ne ovat erinomaisia. Hallitusohjelmassa on selvästi tunnistettu vammaisten henkilöiden potentiaali työmarkkinoilla. 

On kuitenkin todettava, että lauseista "edistetään lapsena tai nuorena vammautuneiden polkua työelämään", "kehitetään työolosuhteiden järjestelytukea" tai "lisätään tietoisuutta vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksista" on aika pitkä matka konkreettisiin muutoksiin. Tahtotilan tekeminen näkyväksi on toki askel oikeaan suuntaan ja on hienoa, että nämä lauseet ohjelmasta löytyvät.  

Invalidiliiton pitkään ajama uudistus ns. lineaarisesta mallista on kirjattu hallitusohjelmaan ja toivottavasti se vihdoin toteutuu tällä vaalikaudella. Se tukee palkan ja eläkkeen yhteensovittamista niin, että työnteko on aina kannattavaa eikä eläke leikkaudu saman tien pois palkkatulojen kasvaessa. Invalidiliitto esitti hallitusohjelmaan myös kirjausta vammaisten yrittäjien toimintaedellytysten parantamisesta ja sekin löytyy lopullisesta tekstistä.  

Mistä rahat? 

Hallitusohjelmassa on sekä yleviä ihmisoikeusmyönteisiä lauseita että lauseita, joissa kerrotaan palveluiden heikentymisestä ja etuuksien leikkaamisesta. Vammaispoliittisesti tarkasteltuna vaikuttaa erinomaiselta, että ohjelmassa todetaan esimerkiksi näin: "Vammaisten henkilöiden itsemääräämis- ja ihmisoikeuksia sekä yhdenvertaisuutta on kunnioitettava päätöksenteossa koko elämänkaaren ajan ja heidän arkensa toimivuus varmistettava palveluiden suunnittelussa. Kiinnitetään huomiota osallisuuden takaamiseen ja vammaisten henkilöiden kuulemiseen." 

Kuitenkin arkirealismia on, että vammaispalveluista vastaavat hyvinvointialueet ovat varsin tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Kuinka alueet pystyvät järjestämään kaikki tarvittavat palvelut vammaisille henkilöille, kun rahaa ja työntekijöitä on liian vähän? Yhtälöä ei helpota se, että moni vammainen henkilö elää köyhyysrajalla ja harvalla on työpaikka. Etuuksiin kohdentuvat leikkaukset osuvat rajusti pienituloisiin kansalaisiin.  

Järjestöihin kohdistuvat leikkaukset ovat aito uhka kansalaistoiminnalle. Ohjelmateksti näyttäytyy ristiriitaisena – monessa kohdassa kerrotaan kolmannen sektorin roolista yksityisen ja julkisen sektorin rinnalla ja kuitenkin järjestörahoitusta aiotaan vähentää merkittävästi. Leikkaukset tulevat heikentämään järjestöjen mahdollisuutta toteuttaa sitä toimintaa, jonka vuoksi järjestöön on hakeuduttu jäseneksi. 

Työmme jatkuu 

Invalidiliitto lupaa olla tälläkin vaalikaudella luotettava ja ratkaisuhakuinen yhteistyötaho kaikille eduskuntapuolueille. Liiton visio ”yhdenvertainen ja esteetön Suomi” edellyttää laaja-alaisia toimenpiteitä kaikilla hallinnonaloilla. Vammaisten ihmisoikeudet eivät toteudu täysimääräisesti YK:n vammaissopimuksen ratifioinnista huolimatta ja vammaispalveluissa raportoidaan puutteita aivan liian usein. Vammaisvaikutusten arviointia on tehtävä systemaattisesti lainsäädäntöä valmisteltaessa. 

Jokaisella vammaisella henkilöllä on oltava oikeus tarpeidensa mukaisiin palveluihin ja itsenäiseen elämään. Invalidiliitto jatkaa toimintaa tämän tavoitteen sekä yhdenvertaisen ja esteettömän Suomen hyväksi. 

Lisätietoa Invalidiliiton vaikuttamistyöstä ja hallitusohjelmatavoitteista.

Vahva ja välittävä Suomi – pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023