Milloin vaikeasti vammaiset rokotetaan?
8.2.2021
Rokotusjärjestyksessä on huomioitava pysyvät ja vaikeat vammat, kuten esimerkiksi tetraplegia sekä hengitystoimintoja heikentävät sairaudet ja lihassairaudet.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on laatinut priorisointilistan, jonka perusteella koronarokotusjärjestys määräytyy.
Listaa on viipymättä tarkennettava. Invalidiliitto on jo useaan otteeseen lähestynyt sekä kansallista rokotusasiantuntijatyöryhmää (KRAR), THL:ää että sosiaali- ja terveysministeriötä ja tiedustellut kansallisen koronarokotusjärjestyksen tarkentamista vaikeimmin vammaisten ihmisten osalta, mutta emme ole saaneet asiaan selvyyttä.
Rokotusjärjestyksessä on huomioitava pysyvät ja vaikeat vammat, kuten esimerkiksi tetraplegia sekä hengitystoimintoja heikentävät sairaudet ja lihassairaudet. Tiedossa on, että esimerkiksi pyörätuolissa istuminen tai muu fyysinen vakava toimintakyvyn rajoite alentaa merkittävästi keuhkojen tuulettumista ja aiheuttaa hengitysvajausta.
Tällä haavoittuvalla ihmisryhmällä on ilman koronarokotusta suurempi riski joutua sairaalaan, teholle tai kuolla koronavirustartunnan takia. Tähän ryhmään kuuluvia ovat esimerkiksi henkilökohtaisen avun varassa, ympäri vuorokauden omissa kodeissaan elävät ja palveluasumisyksiköissä asuvat vaikeimmin vammaiset.
Lisäksi rokotusjärjestyksessä tulisi huomioida vammaisten ihmisten henkilökohtaiset avustajat, jotka luettiin keväällä 2020 yhteiskunnan kannalta kriittisiin toimihenkilöihin.
Me vammaiset ihmiset koemme yhteiskunnassa jatkuvasti monenlaista syrjintää. Toivottavasti koronarokotusjärjestyksessä vammaiset huomioidaan asianmukaisesti.
Petri Pohjonen, pääjohtaja, Invalidiliitto
Elina Nieminen, lakimies, Invalidiliitto
Teksti on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksena 7.2.2021.
