Miten vammaiset huomioidaan kuntavaaliohjelmissa?

5.5.2021

Invalidiliitto vertaili kaikkien eduskuntapuolueiden kuntavaaliohjelmia. Vammaiset huomioidaan seitsemässä ohjelmassa yhdeksästä. Monissa ohjelmissa kiinnitetään huomiota vammaisten ihmisten palveluihin ja mahdollisuuksiin olla aktiivinen osallistuva kansalainen. Joissain ohjelmissa vammaisten tarpeet niputetaan yhteen vanhusten kanssa, mikä ei tee kummallekaan ihmisryhmälle oikeutta.

Sana “vammaiset” esiintyy seitsemässä vaaliohjelmassa (SDP, Kokoomus, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP, Kristillisdemokraatit) ja sana “esteettömyys” viidessä (SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto, Kristillisdemokraatit).

- Pelkästään näiden sanojen käyttämisen perusteella ei tietysti voi vetää kovin vahvoja johtopäätöksiä puolueiden vammaispoliittisista linjoista, mutta vammaisten ihmisten nostaminen ohjelmateksteihin kertoo kyllä nähdäkseni aiheen merkityksellisyydestä näille puolueille. On silmiinpistävää, että Perussuomalaiset ja Liike Nyt eivät kirjoita ohjelmissaan mitään vammaisista ihmisistä, heidän tarpeistaan ja toiveistaan, sanoo Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson.

Yhteistyö tarpeen tavoitteiden toteutumiseksi

Politiikan tekeminen niin kuntatasolla kuin valtakunnallisestikin on yhteistyötä puolueiden kesken. Ratkaisujen aikaansaaminen edellyttää kykyä neuvotteluun ja kompromisseihin. Vaaliohjelmista voi lukea puolueiden keskeisimmät tavoitteet – asiat, jotka puolue toteuttaisi, jos sillä olisi valta päättää.

- Koska yksittäisellä puolueella on kovin harvoin enemmistö kunnanvaltuustossa, syntyvät päätökset yleensä yhteistyössä eri puolueiden kesken. Etsitään sellaisia toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, joiden tueksi löytyy enemmistö, sanoo Andersson.

- Invalidiliitto toivoo, että vammaisten ihmisten hyvinvoinnin edistäminen olisi kaikkia puolueita yhdistävä teema ja että joka kunnassa syntyisi yhdenvertaisuutta ja esteettömyyttä lisääviä päätöksiä.

Kuntapolitiikassa on kyse ihmisten arkea lähellä olevien asioiden hoitamisesta ja sitä kannattaa äänestyskopissa miettiä numeroa piirtäessä – minkä puolueen linjauksien mukaan toivoisin oman kuntani tilanteen kehittyvän?

Monenlaisia tavoitteita

Kokoomuksen, Keskustan ja RKP:n kuntavaaliohjelmissa on ainoastaan yksi maininta vammaisista ihmisistä. SDP:n ohjelmassa on muutama maininta ja Vihreiden, Vasemmistoliiton ja Kristillisdemokraattien ohjelmissa eniten tekstiä koskien vammaisia ihmisiä. Esteettömyys mainitaan SDP:n ohjelmassa kolmesti, Keskustan ja Kristillisdemokraattien ohjelmissa kerran kummassakin. Sekä Vihreiden että Vasemmistoliiton ohjelmissa sana esiintyy kuusi kertaa. Kokoomus ja RKP eivät kirjoita esteettömyydestä lainkaan.

Analysointia voidaan laajentaa käsittelemällä vaaliohjelmien kirjauksia, jotka toteutuessaan hyödyttävät myös vammaisia ihmisiä, vaikkei heitä ole kirjausten kohdalla nimenomaisesti mainittu. Esimerkiksi sopii vaikkapa järjestöjen toimintaedellytysten parantamista koskevat huomiot, joita on viidessä vaaliohjelmassa (SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit).

Toisena esimerkkinä voidaan nostaa esiin syrjintää käsittelevät kirjaukset. Syrjintää käsitellään kolmessa vaaliohjelmassa. Perussuomalaisten tulokulma aiheeseen on erilainen kuin muiden. Heidän ohjelmassaan lukee: “Emme kannata rahan tuhlaamista sukupuolineutraaleihin liikennemerkkeihin, jatkuviin syrjinnän ja rasismin vastaisiin iskulausekampanjoihin tai keinotekoiseen sukupuolitietoisuuden korostamiseen.”

Vihreiden ohjelmassa on kolme lausetta syrjinnästä. Tässä yksi niistä: “Nollatoleranssi rasismille, fasismille ja ihmisryhmien syrjinnälle.” Vasemmistoliiton ohjelmassa syrjintä mainitaan kahteen kertaan, niin vammaisten kohdalla (“Erityisesti moniperustaiselle syrjinnälle alttiiden vammaisten oikeuksien toteutumiseen tulee kiinnittää huomiota.”) kuin koulumaailmaankin sijoittuen: “Vaikka koulukiusaaminen tutkimusten mukaan on vähentynyt Suomessa viime vuosien aikana, joutuu liian moni oppilas edelleen syrjinnän, kiusaamisen tai jopa väkivallan uhriksi.”

Poimintoja vaaliohjelmista

“Vammaisten oikeudet ja osallisuus on turvattava aidosti. Oli kyse sitten koulujen retkistä, harrastustoiminnasta, työllistymisestä tai esteettömistä julkisista tiloista, on kuntien kyettävä turvaamaan vammaisten toimiva arki ja osallistuminen yhteiskunnan toimintaan.” (SDP)

“Parannamme hoitoon pääsyä ja lisäämme valinnanvapautta ottamalla käyttöön nykyistä laajemman ja pakollisen palvelusetelin ja vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetin.” (Kokoomus)

“Kunnissa pitää olla kuntalain edellyttämät vanhus- ja vammaisneuvostot tai niiden yhteinen toimielin. Neuvostojen asemaa vahvistetaan ja niitä kuullaan vanhuksia ja vammaisia koskevissa asioissa.” (Keskusta)

“Varmistetaan vammaisten yhdenvertainen kohtelu palvelutarjonnassa. Vammaisille ihmisille on oltava tarjolla palveluneuvontaa saatavilla olevista palveluista ja oikeuksista käyttää erilaisia palveluita. Kaikkien vammaisryhmien osalta on turvattava tukitoimien riittävät resurssit.” (Vihreät)

“Vammaisen henkilön tulee voida itse päättää, missä, miten ja kenen kanssa hän asuu. Pakkomuutot pitää kieltää. Vammaisille ihmisille ja heidän omaisilleen on oltava tarjolla kootusti selkokielistä tietoa siitä, millaisia palveluita on olemassa ja miten sekä mistä niitä voi hakea.” (Vasemmistoliitto)

“Nuorisovaltuustoilla sekä vanhus- ja vammaisneuvostoilla on tärkeä tehtävä kunnissa. Rakennamme paremman yhteiskunnan osallistamalla useampia eritaustaisia ihmisiä.” (RKP)

“Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä on edistettävä. Moni korkeasti koulutettu vammainen henkilö jää ilman työtä ja joutuu tahtomattaan työkyvyttömyyseläkkeelle.“ (Kristillisdemokraatit)