Moni Invalidiliiton jäsenyhdistykseen kuuluva meni läpi alue- ja kuntavaaleissa

Invalidiliiton jäsenyhdistyksiin kuuluvia ehdokkaita houkuteltiin etukäteen ilmoittamaan tietonsa liiton verkkosivuille ja IT-lehteen. Ehdokastietoja pyydettiin useaan otteeseen niin IT-lehden, jäsenten uutiskirjeen kuin verkkosivujen ja some-kanavienkin välityksellä.

Kuntavaaliehdokkaina oli Invalidiliittoon etukäteen ilmoitettujen tietojen mukaan 57 sellaista henkilöä, jotka ovat liiton jäsenyhdistysten varsinaisia jäseniä. Kuntavaaliehdokkaista 12 tuli valituksi kunnanvaltuustoon ja 17 sai varapaikan. Aluevaltuustoehdokkaina oli 41 Invalidiliiton jäsenyhdistysten jäsentä. Heistä 4 valittiin aluevaltuustoon ja 3 sai varapaikan.  

Kolme Invalidiliiton jäsenyhdistykseen kuuluvaa henkilöä sai ns. tuplapotin eli tuli valituksi sekä kunnan- että aluevaltuustoon: Saila Hoxha (vas, Kotka ja Kymenlaakso), Elina Nykyri (vas, Vantaa ja Vantaa-Kerava) ja Kaija Patronen (kesk, Kajaani ja Kainuu). 

Kunnanvaltuustoon varsinaiseksi jäseneksi ja aluevaltuustoon varajäseneksi valittiin Minna Muukkonen (SDP, Rovaniemi ja Lappi) ja Juha Julmala (kesk, Seinäjoki ja Etelä-Pohjanmaa). Mikko Nieminen (vas, Porvoo ja Itä-Uusimaa) valittiin kunnanvaltuustoon varajäseneksi ja aluevaltuustoon varsinaiseksi jäseneksi. 

Kunnanvaltuustoon valittiin edellä mainittujen lisäksi Marjut Pollari (vas, Saarijärvi), Varpu Pöyhönen (SDP, Hankasalmi), Joe Rajala (SDP, Sastamala), Jasmine Repo (SDP, Jyväskylä), Sari Riskumäki (SDP, Kurikka), Annika Sormunen (ps, Ähtäri) ja Simo Vento (kesk, Ruokolahti).  

Varapaikan kunnanvaltuustoon saivat Santeri Ala-Röyskö (kesk, Hollola), Jani Hirvonen (kesk, Pieksämäki), Henri Ihander (kesk, Järvenpää), Heli Lyytikäinen (kok, Savonlinna), Susanna Mallander (vas, Valkeakoski), Eija Mäntymäki (kesk, Kurikka), Satu Nuosmaa (kesk, Sievi), Sari Palm (SDP, Riihimäki), Jani Palola (kesk, Ylivieska), Suvi Perttula (SDP, Jyväskylä), Piritta Punnonen (SDP, Savonlinna), Mikko Ratia (kok, Mäntsälä), Roosa Reponen (SDP, Lahti) ja Johanna Tapaninen (vas, Suonenjoki). Varapaikan aluevaltuustoon sai Jyrki Ahlgrén (ps, Keski-Suomi). 

Kokemuksia ehdokkuudesta ja kampanjoinnista

Invalidiliitossa työskentelevät Henri Ihander, Milla Ilonen ja Sanna Leppäjoki-Tiistola olivat kaikki ehdolla ensimmäistä kertaa. Varavaltuutetuksi yltänyt Ihander (kesk, Järvenpää) oli ehdokkaana kuntavaaleissa, Ilonen aluevaaleissa (SDP, Pirkanmaa) ja Leppäjoki-Tiistola molemmissa vaaleissa (SDP, Kaarina ja Varsinais-Suomi). Kaikki kuvaavat vaalikokemusta mielenkiintoiseksi ja mieleenpainuvaksi. Jokainen ajattelee jatkavansa yhteiskunnallista vaikuttamista vapaa-ajallaan.

Ihander on kolmikosta ainoa, jonka kampanja johti valtuustoryhmän jäsenyyteen. ”Vaikea arvioida, mikä oli onnistumisen avain, mutta arvelen, että jonkinlainen paikallinen tunnettavuus on saattanut tuoda ääniä. Ikäni on voinut vaikuttaa myös, olin 30-vuotiaana puolueemme nuorin ehdokas Järvenpäässä”, hän sanoo. 

Ihmisten kohtaaminen toreilla ja tapahtumissa oli kaikkien kolmen mielestä vaalityön parasta antia. Tosin välillä tuli vastaan myös esteettömyyspuutteita: ”Valitettavasti jotkut tapahtumapaikoista osoittautuivat esteellisiksi enkä sähköpyörätuolin käyttäjänä päässyt vaalimökkiin. Huonollakin kelillä jututin ihmisiä kadulla tai siirryin virittämään keskustelua somessa. Se taisi toimia, koska sain 426 ääntä, joka on hieno määrä ensikertalaiselle”, sanoo Milla Ilonen. 

“Tuplavaalit toivat lisähaastetta toritapahtumiin, kun ihmiset tulivat juttelemaan aluevaaliasioista, vaikka olin ehdolla kuntavaaleissa. Esteettömyys hoitui meillä hyvin, kun vaalimökin tai -kontin sijaan käytössä oli teltta, johon pääsi pyörätuolilla helposti sateen suojaan”, sanoo Ihander. 

“Puolueen ja konkareiden tuki oli ensiarvoisen tärkeää ja kaikkien ehdokkaiden kesken vallitsi hyvä henki. Meilläkin oli telttoja käytössä, joten esteettömyys toteutui toritapahtumissa”, sanoo Leppäjoki-Tiistola.  

Vaalikoneiden täyttäminen oli erityisesti kaksissa vaaleissa ehdokkaana olleelle Leppäjoki-Tiistolalle iso operaatio. ”Kun haluaa paneutua aiheisiin ja omiin vastausmuotoiluihin huolella, aikaa kuluu. Ja onhan se erikoista, millaisia kysymyksiä siellä on – ei varsinaissuomalaisella ole tarkkaa kantaa Pohjanmaan vanhustenhoidon tilanteeseen”, hän toteaa. “Vaalikoneiden kysymyksillä ohjataan ihmisten ajatusmaailmaa ja joidenkin kysymysten kohdalla olisi toivonut parempaa sensitiivisyyden ja moninaisuuden ymmärrystä.” 

Ihander jatkaa: “Minusta oli tärkeää perustella vaalikonevastaukset hyvin, jotta äänestäjä tietää, mitä mieltä väitteestä olen. Pelkkä ‘samaa mieltä’ tai ‘jokseenkin samaa mieltä’ ei vielä kerro kovin paljon. Vastausten miettiminen ja kirjoittaminen oli todella työlästä, täytin muistaakseni viisi vaalikonetta.”   

"Mielestäni oli eettisesti kyseenalaista, että aluevaaliehdokkaat pakotettiin valitsemaan, tulisiko asumisen palveluissa panostaa mieluummin ikäihmisiin vai vammaisiin. Kumpikin ryhmä tarvitsee apua ja palveluja välttämättömästi. Tällainen vastakkainasettelu ja peruspalveluista säästäminen on ihmisoikeuskysymys", sanoo Ilonen.

“Kaikenlainen vaikuttaminen on arvostettavaa” 

Jokaisella heistä on halu päästä luottamustehtäviin alkavalla valtuustokaudella. “Pirkanmaan hyvinvointialueella valiokuntapaikat jaetaan valtuutettujen ja varavaltuutettujen kesken, mutta olen ilmoittanut kiinnostukseni vaikuttaa jaostoissa”, sanoo Ilonen. Ihander toivoo pääsevänsä Järvenpään hyvinvointi- tai opetus- ja kasvatuslautakuntaan. Leppäjoki-Tiistola on kiinnostunut Kaarinan hyvinvointi-, sivistys- tai ympäristölautakunnasta.  

Niin Ihander, Ilonen kuin Leppäjoki-Tiistolakin kannustavat kaikkia yhteiskunnallisesta toiminnasta kiinnostuneita fyysisesti vammaisia ihmisiä tulemaan aktiivisesti mukaan politiikkaan.   

“Ehdokkaana saa kokea mukavia tapaamisia ja yhdessä tekemistä oman ryhmän kanssa ja se on joka tapauksessa tärkeää vaikuttamista itsellesi tärkeiden asioiden eteen”, sanoo Henri Ihander. “Äänestämisen lisäksi ehdolle asettuminen on tärkeää. Meidän ryhmämme menetti näissä vaaleissa yhden valtuustopaikan vain neljän äänen marginaalilla. Yksikin lisäehdokas kun olisi saatu meidän listalle, nuo neljä ääntä olisi ehkä saatu ja lisäpaikka sen myötä.” 

Sanna Leppäjoki-Tiistola muistuttaa, että kannattaa olla ajoissa liikkeellä: “Vaikka seuraavat kunta- ja aluevaalit ovat vasta neljän vuoden päästä, kannattaa olla puolueeseen yhteydessä vaikka jo nyt. Esimerkiksi Kaarinassa toiminta vaikuttaa avoimelta ja asioihin voi päästä perehtymään ja keskustelemaan hyvissä ajoin ennen seuraavia vaaleja.”

"Monissa tilaisuuksissa meille ehdokkaille sanottiin, että olemme kunniakansalaisia, kun olemme lähteneet ehdolle. Se tuntui tietenkin valtavan hyvältä. Itse ajattelen, että kaikenlainen vaikuttaminen on arvostettavaa - tapahtuipa se sitten yhdistyksissä, vammaisneuvostoissa, vaalitorilla tai valtuustossa", sanoo Milla Ilonen.

Lopuksi Leppäjoki-Tiistolan muistutus vaikuttamisen paikoista: “Kunnissa ja hyvinvointialueilla ryhdytään nimeämään vaikuttamistoimielimiä alkavalle vaalikaudelle. Yhdistysten ja vaikuttamisesta kiinnostuneiden kannattaa olla nyt hereillä niin, että vammaisia edustajia saadaan vaikkapa niihin kaikkiin eli nuorisovaltuustoon, vanhusneuvostoon ja tietenkin vammaisneuvostoon. Invalidiliitolta on tulossa loppuvuodesta myös verkkokoulutus vaikuttamistoimielinten jäsenille.”

Vaalisivuiltamme löydät linkit meille nimensä ilmoittaneisiin ehdokkaisiin sekä paljon muuta alue- ja kuntavaaleihin liittyvää asiaa