Moni jää lumikeleillä kotinsa vangiksi
13.1.2017
Jokatalvinen taistelu lumikasoja vastaan on totta myös eteläisimmässä Suomessa. Kun lunta sataa paljon, suurimmissa vaikeuksissa eivät ole autoilijat, vaan erilaisia apuvälineitä käyttävät ihmiset. Esimerkiksi pyörätuolin, rollaattorin tai vaikka lastenvaunujen kanssa liikkuminen umpihangessa tai puutteellisesti auratulla jalkakäytävällä voi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa.
- Huonoin tilanne on nimenomaan asuntojen pihoilla, sillä niiden auraus on kiinteistönomistajien vastuulla. Esimerkiksi palvelutalojen kulkuväylät voivat olla niin tukossa, että niiden lähelle ei pääse invatakseilla. Työnnä siinä sitten umpihangessa auton painoista sähköpyörätuolia, puuskahtaa pyörätuolilla liikkuva Pirkko Kuusela.
- Kaupungille lähtiessä täytyy miettiä, voiko siellä liikkua ilman että täytyy tilata taksi jokaista puolen kilometrin siirtymää varten, Kuusela lisää.
Jalkakäytävät ja invapaikat ovat myös suosittuja aurauslumen varastointipaikkoja. Kun invapaikalla on parimetrinen lumivuori, liikkumisesteisen ihmisen on vaikeaa päästä vaikkapa kauppareissulle.
- Kun lunta sataa paljon kerralla tai lumisade jatkuu pitkään, talvikunnossapidon järjestelmät joutuvat koetukselle. Aurattavia alueita on paljon ja ne pitäisi hoitaa jopa monta kertaa päivän aikana. Lisäksi taloyhtiöissä piha-alueilla täytyy huomioida talviolosuhteet esimerkiksi liukkaus, lumen auraussuunnat ja lumen kasauspaikat, toteaa esteettömyysasiantuntija Harri Leivo Invalidiliitosta.
Jos kinokset kyllästyttävät, Invalidiliiton Pääkallokelit-verkkosivustolta voi tarkistaa, kuka vastaa tietyn alueen talvikunnossapidosta. Kiinteistön omistajan vastuulla on esimerkiksi kiinteistön rajalla kulkeva jalkakäytävä. Myös jalkakäytävän viereen aurattujen lumien poisto kuuluu kiinteistön omistajalle. Kunta puolestaan vastaa ajoväylistä sekä yhdistetyistä jalkakäytävä-pyöräteistä. Talvikunnossapidon velvollisuuksiin kuuluvat esimerkiksi lumen ja jään poisto, liukkauden torjunta ja aurattujen lumien poiskuljetus.