Monimuotoisuutta ja osallisuutta yhdistystoimintaan

Suomen Pakolaisapu nosti esiin webinaarissa sen, että maahan muuttaneet ja etniset vähemmistöt kohtaavat usein haasteita osallisuudessaan yhteiskuntaan sekä korosti järjestöjen roolia kotoutumisen tukemisessa.
− Monikulttuurinen yhdistystoiminta ei ole vain maahanmuuttajien yhdistyksiä varten, vaan jokaisen yhdistyksen tulisi pohtia, miten se voisi toimia avoimemmin, totesi puheenvuorossaan Pakolaisavun Järjestöhautomon asiantuntija Marjo Salmela.

Yhdistysten rooli kotoutumisen tukemisessa

Kotoutuminen on monisuuntainen prosessi, jossa sekä uuteen maahan muuttanut että vastaanottava yhteisö muovautuvat. Yhdistysten rooli kotoutumisen tukemisessa voi ilmetä muun muassa kielellisen saavutettavuuden parantamisena, esteettömyyden huomioimisena ja ennakkoluulojen purkamisena. Lisäksi korostettiin, että rasismin vastainen työ ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat yhdistystoiminnan keskeisiä periaatteita.

Suomen Pakolaisavun asiantuntija Heta Lampinen käsitteli esityksessään muun muassa intersektionaalisuutta ja sitä, kuinka ihmisten erilaiset taustat ja identiteetit vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa osallistua yhdistystoimintaan. Hän nosti esiin esimerkin pakkomuuton kokeneesta henkilöstä, joka käyttää rollaattoria ja haluaa osallistua työllistymistä edistävään vertaisryhmään. Lampinen korosti, että osallisuuden mahdollistaminen vaatii yksilöllisten tarpeiden huomioimista, kuten esteettömyyden varmistamista ja sopivien kieliratkaisujen käyttämistä.

Kauko Väisänen Yhdenvertainen Etelä-Savo ry:stä kertoi oman kokemuksensa yhdistyksen monimotoisuuden edistämisessä.  Hän painotti, että aktiivisuus ja kohtaamiset arjessa voivat avata uusia ovia. Hän kertoi omasta kokemuksestaan, jossa hän tapasi maahanmuuttajataustaisia henkilöitä kauppakeskuksessa ja ryhtyi keskustelemaan heidän kanssaan. Keskustelun myötä syntyi luonteva tilaisuus kutsua heidät mukaan yhdistystoimintaan ja pingiskerhoon.
− Kun itse ottaa askeleen ja menee juttelemaan, voi syntyä aitoja kohtaamisia, jotka johtavat osallisuuteen, Väisänen kertoi. Hänen mukaansa epäviralliset ja rennot kohtaamiset voivat olla avain siihen, että ihmiset uskaltavat lähteä mukaan järjestöjen toimintaan.

Yhdenvertaisesti yhdessä

Invalidiliiton vastaava järjestöasiantuntija Mirva Kiiveri kertoi Invalidiliiton laatimasta oppaasta yhdistyksille monimuotoisuuden edistämisestä. Oppaan avulla yhdistykset voivat käydä keskusteluja ja kehittää toimintaansa moninaisuutta huomioivammaksi.

Tilaisuuden lopussa keskusteltiin vielä yhteisesti keinoista, joilla mukaan tulemisen kynnystä voidaan madaltaa. Yksi ratkaisu on lisätä viestintää eri kielillä, kuten selkosuomella ja englanniksi, sekä luoda turvallisia ja saavutettavia kohtaamispaikkoja. Lisäksi korostettiin pitkäjänteisen luottamuksen rakentamisen merkitystä. Invalidiliitto ja Suomen Pakolaisapu kannustavat kaikkia yhdistyksiä miettimään, kuinka ne voivat omalla toiminnallaan vahvistaa monimuotoisuutta ja osallisuutta.