Neuvontapalvelu apuna arjen kysymyksissä
24.5.2022
Meistä jokaisen arjessa voi tapahtua asioita, joissa tarvitsemme monenlaista apua ja tukea. Viranomaisella on ensisijainen vastuu neuvoa ja tukea asiakasta. Ohjaus ja neuvonta ovat kuitenkin myös monessa järjestössä matalan kynnyksen perustoimintaa. Invalidiliitto neuvoo niin vammaisia ihmisiä kuin asiantuntijoita esimerkiksi vammaispalveluihin, esteettömyyteen, apuvälineisiin, kuntoutukseen, liikkumiseen ja asumiseen liittyvissä asioissa. Aiheesta lisää IT-lehden numerossa 3/22.
Neuvonta on ensiarvoisen tärkeää elämänmittaisten ja arjen mahdollistavien palveluiden käyttäjille. Neuvonnan tarve ei ole vähenemässä – päinvastoin. Epätietoisuus tulevasta ja isot muutokset, kuten esim. sote-uudistus, muutokset palveluiden järjestämisessä ja vammaislakien yhdistäminen lisäävät tiedon ja yksilöllisen ohjauksen tarvetta.
Invalidiliittoon tulleiden kysymysten kautta saadaan myös tärkeää tietoa vaikuttamistyöhönsä esimerkiksi vammaisten ihmisten arjesta, palveluiden toimivuudesta sekä esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta.
Yhteydenotot kasvaneet vuodesta 2020
Vuoden 2021 aikana Invalidiliitossa kirjattiin yli 2000 neuvontapyyntöä ja niiden määrä kasvoi 15 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvua tapahtui erityisesti terveydenhuoltoon sekä liikkumiseen liittyvissä kysymyksissä.
Valitettavan usein vammaisten ihmisten kysymyksissä korostuivat haasteet riittävien ja yksilöllisten palveluiden saannissa, ainainen hakemusrumba uusine perusteluineen ja hakemusten pitkät käsittelyajat. Huolestuttavaa tämä on erityisesti silloin, kun on kyse henkilökohtaisen avun saamisesta ja avustajatuntien vähentämisestä, joista kysyttiin myös paljon.
Viime vuonna sote-palveluihin liittyneet yhteydenotot lisääntyivät myös yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Yhteydenotoissa vammaiset henkilöt kokivat tulleensa kohdelluksi epäyhdenvertaisesti tai syrjityiksi kunnan sosiaali- tai vammaispalveluissa. Vammaisuus onkin yksi yleisimmistä syrjintäperusteista, jonka vuoksi yhdenvertaisuusvaltuutettuun otetaan yhteyttä.
Puutteellinen neuvonta, kielteiset päätökset ja muutoksenhaku oikeusteitse hankaloittavat vammaisen henkilön arjen sujumista, väsyttävät ja turhauttavat. Haasteet yksilöllisten, riittävien palveluiden saamisessa vaikeuttavat vammaisten ihmisten osallisuutta, yhdenvertaisuutta, opiskelua ja työssä käyntiä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan lainsäädäntö ja vammaisille ihmisille kuuluvat oikeudet ovat Suomessa muodollisesti hyvät, mutta palveluihin pääsyssä on ongelmia.
Yleisimmin kysytyt kysymykset
Vuonna 2021 terveyspalveluihin liittyen kysyttiin erityisesti kuntoutuksen vähentämisistä, apuvälineasioista sekä hoidon ja kuntoutuksen saatavuudesta. Kysymysten mukaan Kela on esimerkiksi vähentänyt kuntoutuksen kerta- ja aikamääriä, vaikka asiakkaiden terveydellinen tilanne ja kuntoutuksen tarve eivät ole muuttuneet. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden myöntämisen perusteet, apuvälineen huollot ja korjaukset pohdituttivat myös paljon. Koronaan liittyvät asiat herättivät monenlaista huolta, kuten rajoitusten vaikutukset ja henkilökohtaisten avustajien rokotukset.
Liikkumisen kysymyksissä korostuivat vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut sekä Kelan vastuulla olevat terveydenhuollon matkat. Kuljetuspalveluiden ongelmia ilmeni eri puolilla Suomea niin taksien saatavuudessa kuin pitkissä odotusajoissa. Liiton yhteiskuntasuhdeyksikkö onkin monin eri tavoin edistänyt vammaisten ihmisten yhdenvertaisen liikkumisen turvaamista ja toimivien kuljetuspalvelujen kehittämistä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Lue aiheeseen liittyvä IT-lehden artikkeli "Kun taksi ei tule" (1.3.2022).
Myös Invalidiliiton järjestöasiantuntijat työskentelevät kuljetuspalveluihin liittyvien ongelmien parissa eri alueilla.
– Viime vuonna sain useita huolestuneita yhteydenottoja Keski-Suomen toimijoilta, jotka kokivat kuljetuspalvelut jopa turvattomiksi. Aina ei ollut takeita, järjestyykö paluukyyti lainkaan syrjäisimmiltä kyliltä. Monet kysyivät neuvoa, minne voi antaa palautetta, ja miten yhdistykset voisivat vaikuttaa tilanteeseen, Sisä-Suomen järjestöasiantuntija Milla Ilonen kertoo.
Vuosittaisia kestoaiheita
Vuosittain neuvontaan tulevien kysymysten kestoaiheet liittyvät esteettömyyteen ja saavutettavuuteen sekä liikkumisen tukimuotoihin. Paljon kysyttiin asuin- ja julkisten rakennusten esteettömyydestä, jonka edistämiseksi Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE tekee monenlaista yhteistyötä ja vaikuttamistoimia.
Autoiluun liittyvät kysymykset askarruttavat usein kuten yhteiskuntasuhdeyksikön asiantuntija Riitta Saksanen kuvaa:
– Liikkumisesteisen henkilön pysäköintitunnuksen myöntämiskriteereistä ja väärinkäytöksistä tulee yhteydenottoja viikoittain. Esteetön autopaikka on keskeinen osa yhdenvertaisen liikkumisen toteutumista, kuten myös asuntojen pysäköintiratkaisut sekä pysäköintialueiden määrä. Olemme nostaneet näitä asioita esiin useissa eri yhteyksissä.
Neuvontapalvelumme on tarkoitettu kaikille vammaisille henkilöille, heidän läheisilleen sekä ammattihenkilöstölle. Kotisivuillemme on koottu tietoa eri aihealueittain.