Neuvottelut henkilökohtaisten avustajien työehdoista käynnissä

Henkilökohtainen apu on turvattu YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 19 artiklassa; Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä. Sopimus velvoittaa julkista valtaa turvaamaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaiset oikeudet elää yhteisössä, jossa heillä tulee olla muiden kanssa yhdenvertaiset valintamahdollisuudet. Tämän lisäksi valtioiden on toteutettava tehokkaat ja asianmukaiset toimet tehdäkseen vammaisille henkilöille helpommaksi nauttia tästä oikeudesta täysimääräisesti sekä helpottaakseen heidän täysimääräistä osallisuuttaan ja osallistumistaan yhteisöön. Tämä tulee varmistaa muun muassa sillä, että vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asuinjärjestelyä. Henkilökohtainen apu on nimenomaan tarkoitettu artiklan mukaan tukemaan elämistä ja osallisuutta yhteisössä ja estämään eristämistä tai erottelua yhteisöstä ja vastaavat heidän tarpeitaan.

Nämä mainitut vammaissopimuksen velvoitteet näkyvät myös henkilökohtaisen avun luonteessa, joka toimii välineenä henkilökohtaisen vapauden ja yhdenvertaisen itsemääräämisoikeuden toteuttamisessa. Henkilökohtaista apua on toteutettava yksilöllisesti.

Toimialalle on muotoutunut hyvin toimiva työaikamalli, joka mahdollistaa vaikeavammaisille henkilöille mahdollisuuden toimia myös oman kodin ulkopuolella. Merkille pantavaa on, että työnantajamallilla toteutettava henkilökohtainen apu on poikkeuksellinen avun tuottamistapa. Siinä vammainen henkilö toimii itse suoraan työnantajana ilman palveluorganisaatioita. Apu toteutetaan henkilökohtaisen avustajan turvin kulloinkin siellä, missä vammainen apua tarvitseva työnantaja kulloinkin on, elää ja toimii. Apu ei ole sidoksissa neljän seinän sisään tai toimintayksiköihin. Henkilökohtaista avustajaa ei myöskään jaeta, vaan kukin työsuhde kohdistuu yhteen työnantajaan ja hänen yksilölliseen avuntarpeeseensa. Näin ollen se poikkeaa perinteisistä muilla tavoin toteutetuista avun palvelumuodoista ja niissä toteutettavista työehdoista. Työnantajamallilla mahdollistetaan opiskelu, toimeentulo, työnteko, perhe-elämä ja liikkuminen.

Näihin tavanomaisiin itsenäisen elämän pilareihin on rakennettu myös työnantajamallilla toteutettavan henkilökohtaisen avun työehdot. On varmistettava, että henkilökohtaisen avun työnantajamalli mahdollistaa myös jatkossa itsenäisen elämän ja mahdollisuuden aktiiviseen kansalaisuuteen työnantajina toimiville välttämättä toisen henkilön apua tarvitseville vammaisille henkilöille.