Yhteistyössä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlasin kanssa järjestetyssä tapaamisessa kuultiin, mitä valtuutetun toimistolla tehdään ja millaisista asioista syrjintäilmoituksia tehdään. Lisäksi keskusteltiin nuoria mietityttävistä asioista vammaisuuteen liittyen.
– Tällaisessa asiassa tuntui mielekkäältä yhdistää voimat, koska sekä Vamlasilla että Invalidiliitolla on vaikuttajanuoria, joita kyseinen vierailu kiinnosti, kertoo Vamlasin vaikuttamistyön suunnittelija Elina Mäkikunnas.
– Hyvin erilaiset nuoret kamppailevat samantyyppisen syrjinnän ja samojen huolenaiheiden kanssa, joten yhteistyö on kaikkien osapuolten kannalta järkevää, hän jatkaa.
Vierailun aikana keskustelussa nousi esiin epäkohta, josta yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolla kaivattiin lisätietoa. Moni nuori, jolla on tarve avustajalle, ei voi lähteä opiskeluidensa aikana ulkomaille vaihtoon, koska hänelle ei luvata avustajan tunteja käyttöön vaihdon ajaksi. Ei, vaikka eräskin nuori sanoi, että avustajan voisi hankkia paikan päältä, jolloin hän olisi töissä saman verran kuin avustaja työskentelisi kotimaassakin.
Aiheesta keskusteltiin pitkään ja pohdittiin, voisiko tässä mahdollisesti olla kysymyksessä syrjintä. Sovittiin, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolla asia otetaan tarkasteluun.
Nuorten vaikuttamistoiminnasta Invalidiliitossa vastaava Sanna Saarimaa on tyytyväinen siihen, että asia tuotiin yhdenvertaisuusvaltuutetun tietoon.
– Tämä epäkohta tai sen laajuus ei ollut vielä kovin hyvin tiedossa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolla. Juuri tällä tavalla voimme saada nuorten äänen esiin, tämä oli hyvä juttu.
Aihetta sivuten nousi keskustelussa esiin myös päätös, jossa eräs kaupunki oli evännyt opiskelijalta henkilökohtaisen avustajan Tallinnassa tapahtuvaa opiskelua varten. Päätöstä perusteltiin sillä, että oleskelu ulkomailla läheni vakinaista oleskelua. EU-tuomioistuin katsoi ennakkoratkaisussaan, että EU-kansalaisen oikeudesta vapaaseen liikkuvuuteen seuraa, ettei kunta voi evätä henkilökohtaista apua.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulee yli 1000 syrjintään liittyvää yhteydenottoa vuodessa. Viime vuonna yhteydenottoja tuli eniten vammaisiin liittyvästä syrjinnästä. Vammaisten sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät syrjintäepäilyt olivat yleisin syy ottaa yhteyttä.
Vaikka yhdenvertaisuusvaltuutettu ei tee päätöksiä, se voi siirtää tapaukset esimerkiksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätettäväksi tai osoittaa ne tarvittaessa toiselle viranomaiselle. Yhdenvertaisuusvaltuutettu antaa myös lausuntoja, joilla on painoarvoa päätöksiä tehtäessä.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu kehottaa tuomaan syrjintään liittyviä tapauksia toimiston tietoon. On tärkeää ilmoittaa kohtaamastaan epäillystä syrjinnästä, jotta tieto syrjinnästä lisääntyisi ja tilanteisiin on mahdollista puuttua. Joskus kyseessä saattaa olla tilanne tai toimintatapa, joka koskee isoa joukkoa muitakin ihmisiä ja johon on hyvä saada muutos.
– Vaatimalla oikeutta voit myös auttaa muita, toteaa erityisasiantuntija Robin Harms yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolta.
Jos epäilet syrjintää, voit olla yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun yhteydenottolomakkeen kautta >>