Nuorten vaalipaneelin tavoitteena yhdenvertaisempi kunta

Ehdokkaat olivat monista asioista yksimielisiä. Keskustelussa puhuttiin paljon taksimatkojen riittävyyden merkityksestä ja oltiin sitä mieltä, että nuorten pääsyä kaikille avointen palveluiden pariin edesauttaisi työntekijöiden ymmärryksen lisääminen vammaisuuteen liittyen.

Lisäksi pidettiin hyvin tärkeänä, että tilat, joissa palveluita järjestetään, olisivat esteettömiä. Kun tilat ovat esteettömiä ja työntekijöillä on riittävästi ymmärrystä vammaisuudesta, on mahdollista päästä kaikkien panelistien tärkeänä pitämään tavoitteeseen siitä, että vammaispalvelut ovat osallistumista tukevia palveluja.

– Se, että nuorten kanssa työskentelevillä henkilöillä ei ole riittävästi ymmärrystä vammaisuudesta on johtanut siihen, ettei vammaisia nuoria osata kohdata ja heidät ohjataan aina vammaispalvelun piiriin, vaikka vammaispalvelu tarjoaa vain sellaisia vammaisille tärkeitä tukitoimia, jotka mahdollistavat heidän toimijuutensa ja osallisuutensa yhteiskunnassa, kertoo paneelin järjestäjänä toiminut yhteisöpedagogiopiskelija Henri Ihander. 

Nuorella oltava mahdollisuus valita, missä harrastaa

Harrastuksista puhuttaessa nousi esiin näkemys siitä, että vammaisen nuoren pitäisi saada itse valita harrastaako samassa ryhmässä vammattomien vai muiden vammaisten kanssa. Keskusteluun osallistuneiden mukaan molempia ryhmiä pitäisi olla tarjolla. Pidettiin kuitenkin tärkeänä, että kunnan pitäisi järjestää kaikille soveltuvaa toimintaa. Lisäksi katsottiin, että kuntien kannattaa ulkoistaa toimintojen järjestämistä sellaisille tahoille, kuten yhdistyksille ja järjestöille, joilla on jo kokemusta ja tietoa kohderyhmästä.

Riikka Saastamoinen Kokoomuksesta toivoi, että olisi paremmin tiedossa se, että lajeja voi tulla kokeilemaan eikä välineitä tarvitse heti hankkia itse.

Urheilusta puhuttaessa todettiin, että on hankalaa täysin luopua erityisryhmistä. Myös harrastuksiin osallistumisen mahdollistamiseksi olisi tärkeää, että avustaja- ja kuljetuspalvelut toimisivat moitteettomasti.

Työllistymisen tueksi ehdotettiin työllistymisseteliä ja painotettiin tiedon merkitystä

Vammaisten nuorten työllistymisen edistämiseksi Katja Saarinen SDP:stä esitteli idean työllisyyssetelistä, joka olisi samankaltainen kuin nuorten kesätyösetelit. Lisäksi vammaisia henkilöitä palkkaaville yrityksille pitäisi olla helposti saatavilla tietoa erilaisista tukimuodoista.

Samassa yhteydessä keskusteltiin työntekijöiden tiedon lisäämisen tärkeydestä, jotta vammaiset osattaisiin ohjata oikeiden palveluiden piiriin ja heille osattaisiin kertoa oikeuksista ja mahdollisuuksista työllistymiseen liittyen. Lisäksi keskustelussa nousivat esiin positiivinen erityiskohtelu ja anonyymi rekrytointi.

Santeri Ala-Röyskö Keskustasta nosti vammaisten nuorten osallisuudesta esiin sen, että on tärkeää mahdollistaa nuoren äänen kuuluminen monin tavoin. Muut puolueiden edustajat puhuivat myös osallistumisen mahdollisuuksista. Tässäkin yhteydessä korostettiin toimivien tukipalveluiden merkitystä. 

Myös yleisö pääsi esittämään kysymyksiä paneelissa. Tukipalveluiden tärkeys osoittautui koko paneelin läpileikkaavaksi teemaksi.

– Keskustelua käytiin hyvässä hengessä ja ehdokkaat näkivät tärkeiksi samat asiat, joita nuoret vaikuttajat ovat omissa keskusteluissaan halunneet nostaa. Olen iloinen myös siitä, että tilaisuus kiinnosti ihmisiä ja myös yleisökysymyksiä esitettiin, Invalidiliiton nuorten toiminnan ohjaaja Selda Demirtas kiittelee.