”Olennainen toimintakyvyn rajoite” lisättävä vammaispalvelulakiin

”Kannatamme hallituksen esitykseen kirjattuja tavoitteita säilyttää vammaispalvelulaki erityislakina ja turvata vammaispalvelujen tosiasiallinen saatavuus vammaisille henkilöille, mutta kannustamme eduskuntaa vahventamaan tekstimuotoiluja”, sanoo Invalidiliiton juristi Henrik Gustafsson.  

Lisäämällä ’olennainen toimintakyvyn rajoite’ tekstiin, vammaispalvelulaki saadaan kohdentumaan niihin vammaisiin ihmisiin, joille muu, ensisijainen lainsäädäntö ei turvaa ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätöntä huolenpitoa ja mahdollisuutta aktiiviseen kansalaisuuteen. Termin lisääminen tekee lakitekstistä tarkkarajaisemman ja helpottaa lain soveltamista.

”Mitä vaikeampi vamma, sitä suurempi tarve on vammaispalvelulain mukaisille erityispalveluille. ’Olennainen toimintakyvyn rajoite’ kohdistaisi vammaispalvelut diagnoosirajattomasti niitä välttämättä tarvitseville ja niistä riippuvaisille vaikeimmin vammaisille henkilöille”, sanoo Gustafsson. 

Kukaan ei saa jäädä ilman palveluita

Invalidiliitto korostaa, että hyvinvointiyhteiskunnassa kukaan ei saa jäädä ilman tarvitsemiaan palveluita, mutta toissijaisena erityislakina vammaispalvelulaki ei voi liudentua yleislaiksi, jonka piirissä olisi suuri joukko väestöstä. Liitto vaatii riittäviä resursseja sekä vammaispalvelulain että sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toteuttamiseen.

”Vuoden 2025 alussa voimaantulevan vammaispalvelulain soveltamiseen on kiinnitettävä erityisen paljon huomiota hyvinvointialueilla, jos ja kun halutaan turvata vammaispalveluista riippuvaisten vammaisten ihmisten yhdenvertainen toimijuus sekä perus- ja ihmisoikeudet. Mitä epätarkempi laki, sitä vaikeampaa on varmistaa, että vammaiset ihmiset saavat yhdenvertaista kohtelua. Tämän vuoksi soveltamisalan täsmentäminen eduskunnassa on välttämätöntä”, sanoo Gustafsson.  

Invalidiliittoon tulee runsaasti huolestuttavia viestejä, joissa kerrotaan, että vammaiset ihmiset eivät saa tarpeidensa ja oikeuksiensa mukaisia palveluita hyvinvointialueilta. ”Voimassa olevan, uutta lakia tarkkarajaisemman vammaispalvelulain soveltamiskäytännöissä on horjuvuutta, jolloin ihmisten yhdenvertaisuus lain edessä ei toteudu. Kun tähän yhdistetään hallituksen suunnitelma alentaa tilapäisten sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehtoja, tulevaisuus näyttää hieman sumealta. Siksikin on tärkeää varmistaa uuden lain tarkkarajaisuus ja resurssit, jotta soveltaminen olisi selkeää ja ihmiset saisivat tarpeidensa mukaiset palvelut”, Gustafsson sanoo. 

Yksilöllinen palveluntarve ohjaa päätöksentekoa

Hallituksen esityksessä yksilöllinen palveluntarve nousee esiin moneen otteeseen. Vaikka hyvinvointialueelle olisi taloudellisesti kannattavampaa määritellä palvelu sosiaalihuoltolain mukaisesti, jolloin asiakas maksaisi palvelustaan, pitää yksilöllinen palveluntarve huomioida, koska asiakkaan etu ohjaa päätöksentekoa. Tarkoitus ei ole muuttaa asiakkaan asemaa vaan selkiyttää lain tulkintaa ja soveltamista nimenomaan erityislakina.

Invalidiliitto pitää hyvänä hallituksen esityksen kirjausta ’yhdenvertaisuus ei toteudu siten, että tarjotaan kaikille samaa tai saman lain mukaista palvelua, vaan palvelutarpeen arvioinnissa huomioidaan henkilön yksilöllinen palvelutarve.’ Tätä periaatetta Invalidiliitto on korostanut pitkään. 

”Jotkut ovat olleet huolissaan lakitekstin elämänvaihe-termistä. Rauhoitan huolissaan olevia toteamalla, että nykylaissakin kirjoitetaan tavanomaisista elämäntoiminnoista eli vastaava periaate ohjaa soveltamiskäytäntöä tälläkin hetkellä. Tämä ajatus on kirjoitettu selkeästi hallituksen esitykseen, jossa lukee: ’Elämänvaiheen huomioimista koskevan sääntelyn ei arvioida muuttavan asiakkaiden asemaa, sillä vaikka asia todettaisiin nyt suoraan lain sanamuodossa, vastaavat periaatteet ovat ohjanneet soveltamiskäytäntöä jo nykyisin”, sanoo Henrik Gustafsson.

Eduskunta käsittelee vammaispalvelulakia syysistuntokaudella 2024. Laki on tulossa voimaan 1.1.2025. Käsittelyn etenemistä voi seurata täältä Eduskunnan sivuilla.

Invalidiliiton aiempaan vammaispalvelulakivaikuttamiseen voi tutustua vammaispalvelulaki-sivullamme.