Osallisuus ja vaikuttaminen tulevilla hyvinvointialueilla kirvoitti rakentavaa keskustelua

Tilaisuuden ensimmäisen puheenvuoron piti Päijät-Hämeen perhe- ja sosiaalipalveluiden toimialajohtaja Mika Forsberg, joka toimii myös hyvinvointialueen muutoskoordinaattorina. Tilaisuudessa kuultiin, missä vaiheessa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hallintosääntö sekä strategia ovat.  

– Vammaisneuvostot osallistetaan kevään aikana hyvinvointialueen vammaisneuvoston toimintasäännön tekemiseen, Forsberg vastasi järjestöasiantuntija Tiina Ihalaisen kysymykseen mahdollisuudesta vaikuttaa hyvinvointialueen vammaisneuvoston toimintasääntöön. 

Etelä-Karjalan aluevaltuutettu, kansanedustaja Anneli Kiljunen halusi tietää, kuinka järjestöjen rooli ja asiakkaan ääni näkyvät, jos Päijät-Hämeessä lautakunnat muodostuvat aluevaltuutetuista. Forsbergin mukaan ainakin yhdyspintalautakunnan kautta.  

– Siihen tulee edustus kuntajohdon, hyvinvointialuejohdon ja maakuntaliiton lisäksi järjestöneuvottelukunnasta. Osallisuutta kehitetään myös osallisuusohjelman kautta, hän vastaa. 

Mikä on oikea kanava vaikuttaa vammaisten ihmisten asioihin tulevalla hyvinvointialueella? 

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen muutoskoordinaatori Heini Maijanen kertoi ajankohtaiset asiat hyvinvointialueen valmistelusta. Vaikuttamistoimielinten jäsenet valitaan hyvinvointialueen kunnissa toimivien vastaavien vaikuttamistoimielinten jäsenistä siten, että kustakin vaikuttamistoimielimestä valitaan vähintään yksi edustaja. Lisäksi vaikuttamistoimielimiin voidaan valita muita henkilöitä.   

– Vaikuttamistoimielimille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on tai joilla vaikuttamistoimielin arvioi olevan merkitystä lasten ja nuorten, ikääntyneen väestön tai vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Vaikuttamistoimielimet tulee ottaa mukaan osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen hyvinvointialueella, Maijanen kertoo. 

Ihalainen kysyi yleisesti, mikä on oikea kanava vaikuttaa vammaisten ihmisten asioihin tulevalla hyvinvointialueella. Aluevaltuutettu Kiljunen sanoi, että hänen mielestään Osallisuus- ja demokratiajohtokunta  yhtenä päätöksenteon toimielimenä on oikea paikka käsitellä näitä asioita. Aluevaltuutettu Markku Papinniemi, joka toimii kyseisessä toimielimessä, oli myös myönteinen asian suhteen. Aluevaltuutetut Anneli Kiljunen sekä Ilpo Heltimoinen toivat myös esiin suoran yhteydenoton mahdollisuuden haastavien asioiden osalta. Molemmat heistä toimivat myös Eksoten hallituksessa. 

Kouvolan vammaispoliittista ohjelmaa esitteli vammaisneuvoston puheenjohtaja Sirpa Heikkinen. Kymenlaakson hyvinvointialueen aluevaltuutettu Henna Hovi oli tyytyväinen vammaispoliittisen ohjelman sisältöön. 

– Järjestöjen neuvottelukunta ja sen alla toimiva potilas- ja vammajärjestöjen ryhmä on oikea tapa vaikuttaa ja lausua tärkeistä asioista, mutta vammaisneuvostot ja vammaispoliittinen ohjelma ovat myös tärkeitä yhteistyökanavia vammaisten asioita edistettäessä, Hovi vastaa kysyttäessä oikeaa tapaa vaikuttaa vammaispalveluihin tulevalla hyvinvointialueella.  

– Tilaisuus oli onnistunut ja uusia yhteistyön väyliä saatiin aikaiseksi. Loistava ja monipuolinen keskustelu oli tilaisuuden paras anti, Ihalainen summaa.

Tämä oli Kaakkois-Suomen alueen kolmas vuosittain järjestettävä vaikuttamistilaisuus, jossa perehdytään ajankohtaisiin asioihin ja pyritään tuomaan esiin vammaisten ihmisten ääni poliittisten päättäjien korviin.