Pienituloisten kustannustaakkaa kompensoitava ja korjausavustusten leikkaukset peruttava

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset ulottuvat Suomeen esimerkiksi hintojen nousun myötä. Kohonneet elinkustannukset aiheuttavat haasteita etenkin pienituloisille ihmisille, kuten takuueläkkeellä eläville vammaisille henkilöille. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää, että valtio turvaa vammaisille henkilöille riittävän elintason sekä varmistaa, että vammaisella henkilöllä on mahdollisuus valita asuinpaikkansa. 

Kohonneita elinkustannuksia kompensoitava 

Takuueläkkeellä eläville vammaisille ihmisille hintojen nousu energian ja ruokatarvikkeiden osalta aiheuttaa erityisen suurta huolta ja voi johtaa tilanteeseen, jossa joutuu valitsemaan ruoan ja lääkkeiden välillä.  

Invalidiliitto yhtyy SOSTE ry:n näkemykseen, jonka mukaan “syksyn budjettiriihessä on tehtävä elinkustannusten nousua kompensoivia päätöksiä, jotka kohdennetaan laajan joukon sijaan kaikista pienituloisimmille”.  Vammaisten ihmisten näkökulmasta tällaisia päätöksiä olisivat lääkekaton jättäminen ennalleen tulevassa indeksitarkastuksessa, asiakasmaksujen maksukaton, lääkekaton ja matkakaton yhdistäminen, energian hintojen nousun kompensoiminen asumistuessa ja toimeentulotuessa sekä takuueläkkeen korottaminen. 

- Meille Invalidiliittoon on tullut runsaasti yhteydenottoja elinkustannusten noususta johtuen. Huoli toimeentulosta puhuttaa. Huolestuneita yhteydenottoja on myös sähkönkulutuksen säännöstelyn ja sähkökatkojen seuraamuksista. Ne voivat olla todella vaarallisia sellaisille vammaisille ihmisille, jotka tarvitsevat sähkökäyttöisiä apuvälineitä, sanoo Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka. 

Leikkaukset korjausavustuksiin peruttava 

Ympäristöministeriö esittää mittavia leikkauksia asumisen korjausavustuksiin, mikä on ristiriidassa esteettömien asuntojen tarpeen kanssa.  Väestön ikääntyessä kysyntä esteettömille asunnoille kasvaa. Korjausrakentamisella on merkittävä rooli asuinrakennusten esteettömyyden kehittymisessä, koska nykyinen asuntokanta ei vielä vastaa kysyntää. 

Korjausrakentamisen avulla voidaan lisäksi varmistaa, että esteettömiä asuntoja on saatavilla eri-ikäisillä ja erihintaisilla asuinalueilla. Resursseja tulisi suunnata myös korjausavustusten viestintään, jotta korjausavustuksia osattaisiin hakea ja käyttää entistä enemmän. Taloyhtiöitä tulisi kannustaa tekemään esteettömyyttä edistäviä korjauksia muiden peruskorjaushankkeiden yhteydessä 

 - Invalidiliitto vastustaa suunniteltua leikkausta, joka vähentää merkittävästi mahdollisuuksia muuntaa asuntoja esteettömiksi. Määrärahan näin huomattava vähentäminen heikentää niin vammaisten kuin ikääntyneidenkin ihmisten mahdollisuuksia selvitä itsenäisesti omassa asunnossaan, sanoo Invalidiliiton vastaava esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen. 

Hyvinvointialueille riittävä rahoitus 

Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rahoitukseen vaikuttavat mm. alueen asukasmäärä, asukastiheys ja alueen asukkaiden palvelujen tarve.  Fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten kohdalla keskeisiä palveluja ovat vammaispalvelut ja kuntoutuspalvelut. Nämä palvelut ovat perusta vammaisten ihmisten itsenäiselle ja yhdenvertaiselle elämälle. Invalidiliitto korostaa, että näihin palveluihin on kohdennettava riittävästi määrärahoja, jotta turvataan palveluiden jatkuvuus ja riittävyys. 

- Hyvinvointialueilla toteutettavien vammaispalveluiden ja kuntoutuksen rahoituksen ohella korostuu myös riittävän rahoituksen varmistaminen Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, sanoo Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Saksanen. 

Vammaisten lasten ja nuorten yhdenvertaisuuteen panostettava 

Invalidiliitto pitää myönteisenä sitä, että varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen määrärahaa kasvatetaan edellisestä budjetista. Lisäys on paikallaan, kun koko alalla on pulaa koulutetusta henkilökunnasta. Invalidiliitto esittää, että lisärahalla tulee tukea myös vammaisten lasten optimaalista kasvua, kehitystä ja yhdenvertaisuutta.  

- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyistä nousee selkeästi esille vammaisten nuorten eriarvoistumiskehitys. Olisi todella tarpeellista, että tällä lisärahoituksella voitaisiin ehkäistä tätä kehitystä ja tukea yhdenvertaisuutta, sanoo Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Ylva Krokfors.   

Harvinaissairauksien kansallista koordinaatiota jatkettava 

Harvinaissairauksien kansallista koordinaatiota on toteutettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Sen tavoitteena on lisätä tietoa harvinaissairauksista ja kehittää kansallista palvelujärjestelmää sekä harvinaistoimijoiden verkostoa. Nyt hallitus on poistamassa rahoitusta kansalliselta koordinaatiolta, jolloin harvinaisasioiden edistäminen jäisi vain järjestöjen tehtäväksi. Kansallista koordinaatiota tarvitaan muun muassa edistämään harvinaissairauksien tutkimusta ja varmistamaan tulevien hyvinvointialueiden yhteiset linjaukset harvinaissairaiden osalta. 

- Harvinaissairaiden kohdalla korostuu diagnoosin viivästyminen sekä oikea-aikaisten tukimuotojen puuttuminen. Pitkäjänteinen työ harvinaissairaiden aseman edistämiseksi tarvitsee tuekseen kansallista koordinaatiota, sanoo suunnittelija Jenni Kuusela Invalidiliiton Harvinaiset-yksiköstä. 

Lisätietoa: Anne Mäki, Invalidiliitto, koulutuksen ja työelämän asiantuntija , p. 044 765 1364, anne.maki@invalidiliitto.fi