Pirkanmaalla vaikutettiin hyvinvointialuestrategiaan
3.11.2022
Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023. Pirkanmaan hyvinvointialue on asukasmäärältään Suomen suurin. Hyvinvointialueella asuu yli puoli miljoonaa asukasta, ja se toimii 23 kunnan alueella. Invalidiliitto ja sen jäsenyhdistykset ottivat kantaa hyvinvointialueen toimintaa ohjaavaan strategiaan.
Pirkanmaan hyvinvointialue järjesti kaksi keskustelutilaisuutta verkossa 24.10. ja 27.10.2022 hyvinvointialueen strategiasta vasta valituille vaikuttamistoimielimille ja järjestöille. Invalidiliiton Sisä-Suomen järjestöasiantuntija Milla Ilonen ja Invalidiliiton jäsenyhdistysten aktiiveja osallistui kumpaankin tilaisuuteen. Strategiasta keskusteltiin yleisesti ja Invalidiliitto toimitti yksityiskohtaisemmat muutosehdotukset ja lisäykset valmistelijoille. Aluevaltuuston on tarkoitus käydä strategiakeskustelu ja hyväksyä strategia 5.12.2022.
- Myönteisesti vastaanotimme sen, että Pirkanmaan aluestrategiassa on huomioitu viestinnän ja palvelujen saavutettavuus ja saatavuus. Strategiassa tulisi mainita myös esteettömyys, jonka toteutuminen on meille vammaisille ihmisille välttämätöntä paitsi hyvinvointialueen asiakkaina myös työntekijöinä, palveluntarjoajina tai luottamushenkilöinä, sanoo Invalidiliiton järjestöasiantuntija Milla Ilonen, jonka työalueeseen Pirkanmaa kuuluu.
Ilosen mukaan esteettömyyden haasteita ilmenee esimerkiksi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluissa, ilmoittautumisautomaattien käyttämisessä ja raskaiden ovien avaamisessa ilman oviautomatiikkaa.
YK:n vammaissopimus antaa eväitä ihmisoikeusperustaiseen päätöksentekoon
Keskustelutilaisuuksiin osallistuneet pitivät tärkeänä, että strategiaan sisällytetään YK:n vammaisyleissopimus. Sopimus on Suomessa laintasoisena voimassa ja velvoittaa hyvinvointialueita.
- Strategiaan tulisi sisällyttää ihmisoikeusperustaisuus päätöksenteossa. Tämä liittyy sekä vastuullisuuteen että kustannustehokkuuteen, jota hyvinvointialue tavoittelee. Vammaisille ihmisille ihmisoikeusperustaisuus tarkoittaisi sitä, että säästöpaineissakin budjetoidaan riittävästi rahaa subjektiivisiin oikeuksiin, ja että palvelut toteutuvat tarpeenmukaisesti, toteaa Ilonen.
Pirkanmaalla toimivat vammaisjärjestöt ovat olleet huolissaan strategiassakin esitetystä hyvinvointialueen tahtotilasta yhtenäistää toimintamalleja ikääntyneiden ja vammaisten ihmisten palveluissa. Strategiatasoisena tällainen suuntaus jättää paljon avoimia kysymyksiä: Mitä palveluja tarkalleen tarkoitetaan? Rajoittaako muutos vammaisten nuorten tai aikuisten itsenäistä elämää? Invalidiliiton jäsenyhdistysten aktiivit muistuttivat keskustelussa, että vammaiset ihmiset ovat eri-ikäisiä ja tarpeiltaan erilaisia yksilöitä.
Kokemustieto hyödyksi päätöksenteossa
Tiedolla johtaminen mainitaan Pirkanmaan hyvinvointialueen strategiassa lukuisia kertoja. Invalidiliitto ehdotti, että strategiaan lisättäisiin asiakkailta saatavan kokemustiedon hyödyntäminen päätöksenteossa. Invalidiliitolla kuten muillakin järjestöillä on asiantuntevia kokemustoimijoita palveluja kehittämään.
- Kokemuskehittäjät voisivat toimia ammattilaisten rinnalla, ja osallistua päätöksentekoprosessiin sen kaikissa vaiheissa heti suunnittelusta ja innovoinnista alkaen, ehdottaa Ilonen.
Invalidiliitto pitää tärkeänä, että hyvinvointialueen vammaisneuvoston ja palveluja käyttävien ihmisten näkemyksiä kuullaan oikea-aikaisesti, jo hyvissä ajoin ennen kuin päätöksiä tehdään. Myös YK:n vammaissopimus velvoittaa neuvottelemaan tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa kaikissa heitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa.
