Politiikan tekeminen on yhteistyötä

Kokkola (Kesk.), 74, on ollut valtuutettuna ja varavaltuutettuna sekä perusturvalautakunnan puheenjohtajana Savitaipaleella. Kalso (SDP), 70, on taas omien sanojensa mukaan ollut mukana vuosikausia vaalitöissä eli tekemässä kansanedustajia ja kuntapolitiikkoja. Hän on ollut aktiivinen myös ay-puolella. 

Mentorointi on arvokasta työtä

Kalson ja Kokkolan puoluekanta on eri, mutta se ei haittaa. Puoluerajoista huolimatta tehdään töitä yhdessä.

- Politiikan tekeminen on aina yhteistyötä. Jos aikoo rimpuilla yksin, se ei kauas kanna, Kalso sanoo.

Invalidiliiton mentorointitoiminta on tärkeä asia molemmille. Aika hiljaista on vielä ollut eli kuntavaaliehdokkaat voisivat rohkeasti ottaa yhteyttä vaikka näihin miehiin. Kalso uskoo, että esimerkiksi ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaiksi ryhtyneet kaipaavat tukea ja neuvoa.

- Jos on ollut monissa vaaleissa mukana tai tekemässä paljon vaalityötä, kokemusta niistä asioista on tullut paljon. Kaikenlainen mentorointi on arvokasta, Kalso sanoo.

Kalsolle esimerkiksi soitti eräs mies muissa kuin mentorointiasioissa. Keskustelu kuitenkin kääntyi vaaleihin ja selvisi, että mies oli ehdokkaana. Kalsolla oli erinomainen tilaisuus kertoa Invalidiliiton ajamista asioista vaaleissa ja lähettää hänelle liiton vaalitavoitteet. Ennen puhelua mies ei välttämättä ollut kovin tietoinen siitä, millaisia asioita vammaisjärjestö ajaa. 

- Keskustelu tuntui hyvältä. Jollakulla oli kysymyksiä ja minulla oli antaa vastauksia, Kalso sanoo.

Älä lähde yksin!

Molemmat korostavat ehdokkaiden tukijoukkojen merkitystä.

- On tärkeää, että ehdokkaalla on tukijoukko takana. Ehdokkaan ei tarvitse olla kaikkea kertomassa suurelle yleisölle, vaan sen voivat tehdä myös muut, Kokkola sanoo.

Saman neuvon antaa Kalso.

- Älä lähde ihan yksin. Hanki tukiryhmä, jonka kanssa käyt asioita läpi. Vaikka olisi vain kaksi ihmistä, tulee näkemyksiä enemmän kuin yhdeltä, Kalso sanoo. 

Älä syleile koko maailmaa!

Kuntavaaliehdokkaan kannattaa nostaa pari itselle läheistä asiaa tai teemaa, joita lähtee ajamaan.

- Ei kannata syleillä koko maailmaa, mutta kannattaa olla muutama asia lähellä sydäntä, Kalso sanoo.

Kokkola on samalla linjalla: vaalilupausten suhteen kannattaa olla varovainen.

- Ei kannata kaikkea luvata parantaa, vaan nostaa esiin yksi asia mikä on itselle tärkeää; Kokkola sanoi.

Kalso muistuttaa myös, että niin tukiryhmän kuin ehdokkaan pitää lukea kotiläksyt.

- Siellä on kymmeniä ja satoja ihmisiä, jotka voivat kysyä laidasta laitaan. Tukiryhmissä pitää tietää saman verran kuin ehdokaskin. Hyvä ehdokas ei koskaan myöskään sano en tiedä, vaan että selvitän asiaa, Kalso sanoo. 

Someen vai ei?

Sosiaalinen media on varsinkin näin korona-aikana keskeisessä roolissa kuntavaalikampanjoissa.

- Hyvä ehdokas on esillä muuallakin kuin vaalikentillä. Ehdokkaan pitää olla kirjoitustaitoinen esimerkiksi lehdissä, mutta myös sosiaalisessa mediassa. Tämän päivän ehdokkaan pitää hallita some, Kalso sanoo.

Kokkola muistuttaa, että myös perinteiset viestintävälineet on hyvä olla hallussa.

- Sosiaalista mediaa kannattaa käyttää kohtuullisesti ja sen lisäksi käyttää myös perinteisiä välineitä. Vanhemmalla väestöllä ei ole edes välttämättä mahdollisuutta käyttää somea, Kokkola sanoo.

Lisää vammaisia kuntapolitiikkaan

Kokkola vammautui vuonna 1966 ja hänelle tehtiin oikean käden amputaatio. Vammaisuus ei kuitenkaan näkynyt kunnallispolitiikassa.

- Asiat otettiin asioina ja henkilöt henkilöinä. Perusturvalautakunnan puheenjohtajana sain esimerkiksi kotihoidontukea ja muita asioita eteenpäin, Kokkola sanoo.

Invalidiliiton tavoitteena kevään kuntavaaleissa on saada enemmän vammaisia mukaan päättämään yhteisistä asioista.

- Ehdottomasti kannatan, että vammaisia ihmisiä olisi enemmän ehdolla. Se olisi tärkeää, koska vammaisuus ja vammaisten edunvalvonta ei ole kauheasti näkynyt politiikassa, Kalso sanoo.

Kokkolan mielestä vammaiset toimivat esimerkkeinä ja tuovat asioita esille.

- Tämä tietysti riippuu henkilöstä, että miten osaa esittää asiansa, Kokkola sanoo.

Tutustu ja ota yhteyttä Invalidiliiton kuntavaalimentoreihin Invalidiliiton sivuillta.

Teksti: Kirsi Tervamäki