Rokuan aluetapahtumassa parasta ihmiset

Yhdistystoiminta on paitsi vaikuttamista, myös mukavaa yhdessäoloa, vertaistuen antamista ja saamista. Rokualla syyskuun toisena viikonloppuna oli iloista jälleennäkemistä, sillä monet Oulu-Kainuun ihmisistä olivat nähneet toisiaan viimeksi vuosi sitten samassa paikassa.

Leena ja Juhani Lattunen Raahen yhdistyksestä ovat osallistuneet aluetapahtumiin useana vuonna. "­Juhani on innokkaampi lähtemään ja vetää minutkin mukaansa", Leena Lattunen tunnustaa.

Hyvä porukka vetää mukaansa, mutta tuopa arkeen vaihtelua sekin, että saa tulla valmiiseen ruokapöytään. Lattuset ovat Raahen yhdistyksen aktiivijäseniä, olleet jo 43 vuotta. Juhani Lattunen menetti jalkateränsä nuorena perheisänä työtapaturmassa, mutta palasi työelämään jo 13 kuukauden kuluttua.
"Ratkaisevaa mukaan lähtemisessä oli se, kun samassa työpaikassa ollut yhdistyksen sihteeri pyysi toimintaan", hän muistaa.

Rokuan konkarikävijä Rauno Rajaniemelle parasta tapahtumassa on ystävät ja keskustelut heidän kanssaan.
"Yhteistyön tekeminen on helpompaa, kun tuntee muiden yhdistysten toimijoita", hän toteaa.

Koronapandemia on vielä hyvässä muistissa, Monessa yhdistyksessä on nähty, miten on käperrytty omiin nurkkiin, eikä enää saa aikaiseksi lähteä tapaamisiin.
"Mutta kun katsoo ympärilleen", näkee että ihmiset ovat kaivanneet toistensa tapaamista.

Toimintapisteet vetivät väkeä

Aluetapahtuman vastuuyhdistykset tulivat tällä kertaa Ruukista, Ylivieskasta ja Oulusta. Mukana oli hyväksi koettua hupia, mutta myös yllätyksiä. Bingonpelaajat kisasivat väsymättä Ruukin yhdistyksen aktiivien johdolla. Yhdistyksen väki oli kerännyt pöydän täyteen palkintoja ja tupa oli täynnä innokkaita pelaajia.

Oulun yhdistys tarjosi Arvaa ja voita -toimintapisteen, jossa arvioitiin niin käpyjen määrää ämpärissä kuin tiiliskiven painoakin. Arviointitaktiikkoja oli yhtä monta kuin kilpailijaakin, ja parhaimmat pääsivät arvioissaan todella lähelle. Viime vuonna ihastusta herätti rullacurling ja siksipä sitä oli tänäkin vuonna tarjolla Ylivieskan yhdistysläisten tuomaroimana.

Paikka Rokuan kansallispuiston kainalossa sopi erinomaisesti myös sen miettimiseen, miten luonto tarjoaa meille hyvinvointia ja on tärkeä voimanlähde. Yhdessäolon iloa luonnon keskellä koettiin kotakahvilla auringon paistaessa tuhansin timantein Ahveroisen järven laineilla. Matka oli ylämäkeä ja alamäkeä, ja hyvä osoitus siitä, että vaikka luonto kuuluu kaikille, esteettömyyden eteen tarvitaan paljon työtä. Onneksi luonnon hyvinvointivaikutusten saamiseksi riittää jo luonnon näkeminen ja lyhyetkin käynnit puistossa ja metsässä.