Säästöt uhkaavat vammaisten henkilöiden perustarpeita
10.11.2016
Julkisten varojen säästötoimet ovat aiheuttaneet merkittävää taloudellisten ongelmien kasaantumista vähävaraisille vammaisille henkilöille. Työllistyminen ja toimeentulo ovat heikentyneet ja vastaavasti erilaiset omavastuut sekä kustannukset ovat nousseet, mikä vaarantaa monella jopa perustarpeiden tyydyttämisen.
20.9.2016
Sosiaali- ja terveysministeriön budjettiesityksen indeksijäädytykset ja leikkaukset voivat siirtää suuren joukon ihmisiä köyhyysrajan alapuolelle. Tässä joukossa on vammaisia tai toimintarajoitteisia henkilöitä, joiden toimeentulo koostuu eläkkeestä sekä muista tuista ja korvauksista.
– Pienituloisimmat eläkeläiset jäävät jälleen leikkausten maksajiksi. Invalidiliiton jäsenistössä on noussut suuri huoli vammaisten henkilöiden sosiaalisesta ja taloudellisesta yhdenvertaisuudesta. Järjestökentältä saatujen tietojen perusteella esimerkiksi lääkärissä käyminen ja lääkkeiden ostaminen on vähentynyt taloudellisten syiden vuoksi, sanoo Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson.
Syntymästään saakka vaikeavammainen henkilö, jonka työllistyminen avoimille työmarkkinoille on hyvin vaikeaa tai vammainen henkilö, joka ei saa koulutustaan vastaavaa työtä, saattaa joutua elämään koko elämänsä takuueläkkeen varassa. Takuueläkeläisellä bruttotulo on vuodessa 9 202,20 euroa. Pienituloisuuden raja eli köyhyysraja on Suomessa nettotuloina 14 300 euroa vuodessa.
– Työelämän ulkopuolelle jääneen vammaisen henkilön ja muiden henkilöiden välillä on pysyvä epäsuhta taloudellisen aseman ja yhteisöllisten osallistumismahdollisuuksien suhteen, Andersson painottaa.
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty yleissopimus astui Suomessa voimaan 10.6.2016. Sopimuksen artikla 28 koskee riittävää elintasoa ja sosiaaliturvaa. Sosiaaliturvan turvaamiseksi ja edistämiseksi on toimittava niin, että varmistetaan köyhyydessä eläville vammaisille henkilöille ja heidän perheilleen valtion tuki vammaisuudesta aiheutuviin kuluihin.