Sosiaaliturvamuutokset kuormittavat erityisesti vammaisia ihmisiä

Invalidiliitto on pitkään peräänkuuluttanut jokaisessa lausunnossaan vammaisvaikutusten arviointia. Sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksia arvioivassa muistiossa näin on nyt tehty ja otettu huomioon useita eri lakeihin tehtyjä muutoksia. Invalidiliitto haluaakin kiittää perus- ja ihmisoikeuksien kannalta tehtyä arviointia.

Vammaisten ihmisten osalta arviointi osoittaa, että:

• Sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset yhdessä asiakasmaksujen korotusten ja itselle maksettavaksi jäävien lääkekustannusten kasvun kanssa kohdistuvat pienituloisten, paljon palveluja käyttävien vammaisten henkilöiden toimeentuloon erityisen voimakkaasti.
• Pidemmät matkat päivystykseen ja viiveet hoitoon pääsyssä voivat vammaisuuden vuoksi aiheuttaa lisähaasteita, esimerkiksi Kela-kyytien saatavuus matkojen pidentyessä, kuntoutuksen ja tarvittavan terveydenhuollon viivästymisen vaikutukset toimintakykyyn ja muiden palvelujen tarpeeseen. 
• Monilla sosiaaliturvaetuuksiin tehtävillä muutoksilla voidaan arvioida olevan suurempi vaikutus vammaisten henkilöiden toimeentuloon kuin muuhun väestöön keskimäärin johtuen edellä mainituista tekijöistä. Yleisesti pienituloisiin kohdistuvat vaikutukset pätevät monin osin myös moniin pienituloisiin vammaisiin henkilöihin. 
• Vammaisten henkilöiden voidaan arvioida tarvitsevan terveydenhuollon palveluja muuta väestöä enemmän. Täten perusterveydenhuollon hoitotakuun keventäminen saattaa heikentää vammaisten henkilöiden asemaa enemmän verrattuna muihin väestöryhmiin. Kuntoutuspalvelujen viivästyminen toimintakyvyn heikentyessä voi vaarantaa vammaisen henkilön itsenäisen asumisen ja lisätä palvelujen tarvetta merkittävästi.
• Asiakasmaksujen korotukset ja henkilön itse maksettavaksi jäävien lääkekustannusten nousu kohdistuvat muuta väestöä yleisemmin vammaisiin henkilöihin, sillä heidän voidaan arvioida käyttävän enemmän julkisen terveydenhuollon palveluita ja lääkkeitä. 

Hallitus työntää ihmisiä toimeentulotuelle

Hallitus näkee sosiaaliturvamuutokset keinona vahvistaa julkista taloutta ja työllisyysastetta. Vahvin peruste sosiaaliturvan heikentämiselle vaikuttaa olevan vetoaminen siihen, että julkisen talouden heikko tila on riittävä peruste sosiaaliturvajärjestelmän muuttamiseksi. Näin hallitus hyväksyy sen, että yhä useampi ihminen joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Hallitus on esimerkiksi muuttamassa kuntoutusrahaetuuksia kahdella eri tavalla. Perusteluissa todetaan, että muutokset perheiden kokonaistoimeentuloon ovat suurimmat haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja heidän perheilleen. Esimerkiksi jos vammainen oppivelvollisuusikäinen nuori muuttaa kotoaan erityistä tukea tarjoavaan ammatilliseen oppilaitokseen, voi hän niissä tilanteissa, joissa vanhempien tulot eivät riitä kattamaan kuluja, hakea toimeentulotukea matka- ja ateriakuluihin. Näin jo alaikäisiä nuoria ohjataan viimesijaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen hakijoiksi.

Ikääntyneiden osalta arviomuistiossa ei ole otettu tarkasteluun sitä näkökulmaa, että kotitalousvähennykseen suunnitellaan suuria muutoksia. Invalidiliitonkin jäsenistöstä moni turvautuu ostamaan itse kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä. Kotitalousvähennyksen muutokset heikentävät mahdollisuuksia turvautua kotiin ostettuun apuun, jolla usein myös täydennetään puutteellisia julkisia palveluita. Voidaan kysyä, onko asiaa mietitty lainkaan suuren ikäluokan näkökulmasta? Myös yritykset ovat kritisoineet voimakkaasti suunniteltua kotitalousvähennyksen muutosta. 

Arviomuistiossa ei myöskään ole otettu huomioon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rahoitukseen tehtäviä leikkauksia. Invalidiliitto yhtyy SOSTEn uutisessa ilmaistuun huoleen leikkausten yhteisvaikutuksista.

Hallitus on korostanut, että keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia. Sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksia arvioiva raportti kuitenkin osoittaa, että hallituksen säästöt kuormittavat osaa väestöstä selvästi enemmän. Invalidiliitto vaatii, että leikkausten todetut yhteisvaikutukset on huomioitava ja tehtävä korjaavia toimenpiteitä. Erityisesti vammaisten ihmisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kannalta on keskeistä, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelujärjestelmä toimii. Kansalaisten on pystyttävä luottamaan tulevaisuudessakin siihen, että sosiaaliturvajärjestelmämme kannattelee kaikkia sen jäseniä.