Pieni osa pyörätuolista ja lääkärin käsi, jossa roikkuu stetoskooppi
29.8.2024
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimaan liittyvää sääntelyä. Palveluvalikoiman määrittelyn periaatteista säätäminen on osa hallitusohjelmaa ja Kansallista palvelureformia, jolla uudistetaan sote-palvelujen sisältöjä vastaamaan nykyisiä sote-rakenteita. Invalidiliitto osallistui säädösvalmistelua koskevaan lähetekeskusteluun 19.8.

STM:n järjestämän tilaisuuden tavoitteena oli esitellä lainvalmistelun etenemistä ja kuulla eri tahojen näkemyksiä erityisesti palveluvalikoiman periaatteiden kehittämistä koskevista haasteista sekä sidosryhmien osallistumisesta valmisteluun. Invalidiliitosta tilaisuuteen osallistuivat juristi Henrik Gustafsson ja järjestöasiantuntija Liisa Pitzén.

STM:n toimittama ja tilaisuutta varten taustoittava raportti Sosiaalihuollon porrasteisuus uusissa sote-rakenteissa herättää Invalidiliitossa kysymyksiä. ”Mallissa ihmiset jaetaan lapsiin, aikuisiin, vammaisiin ja iäkkäisiin, mutta entä jos on vammainen lapsi tai ikääntynyt vammainen?”, Henrik Gustafsson kysyy. ”Tämä elämänkaarimalli on johtanut jo nyt vaikeuksiin; eräällä hyvinvointialueella vammaispalveluiden asiakas siirrettiin iän perusteella seniorilinjalle, eli vammaispalvelulain palvelut muutettiin tällä perusteella sosiaalihuoltolain palveluiksi.”

Invalidiliitto muistutti tilaisuudessa, että vammaiset ihmiset ovat heterogeeninen ryhmä ja heillä on yksilöllisiä tarpeita. Vammaiset ihmiset tulisi myös nähdä muutenkin kuin hoidon kohteina. ”STM:n raportista puuttuu kuvaus aktiivisesta vammaisesta ihmisestä, joka esimerkiksi opiskelee tai käy töissä ja on perustanut perheen. YK:n vammaissopimuksen myötä Suomessa on siirrytty lääketieteellisestä mallista ihmisoikeusmalliin, jossa vammainen ihminen on subjekti eli aktiivinen toimija” Gustafsson muistuttaa.

Invalidiliittoon on tullut paljon yhteydenottoja siitä, että hyvinvointialueilla on alettu säästää vammaispalveluista ja muutettu palvelupäätöksiä vastoin asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita. Valtaosa vammaispalvelulain mukaisista palveluista on kuitenkin subjektiivisia oikeuksia, joita ei voi sitoa määrärahoihin. ”Hyvinvointialueilla on tärkeää tunnistaa, että yksilöllisen tarpeen mukaisilla, oikea-aikaisilla palveluilla voidaan parhaimmillaan välttää raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin joutumista” Liisa Pitzén korostaa.

"Koska tilaisuus oli lähetekeskustelu, niin on tärkeää osallistaa vammaiset ja vammaisjärjestöt jatkossa tämän kansallisen palvelureformin lainsäädäntötyöhön", Gustafsson tiivistää. Lisätietoa Kansallisesta palvelureformista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteiden määrittämisestä sosiaali- ja terveysministeriön sivulta: https://stm.fi/sosiaalihuollon-ja-terveydenhuollon-palveluvalikoima

Lähetekeskustelun esitysaineisto STM:n sivulla

Jaa sosiaalisessa mediassa