Silhuettikuva vammaisista ihmisistä
19.8.2019
Valtion ensimmäisessä maaraportissa luodaan kuvaa koko YK:n vammaissopimuksesta eli siitä, miten kansallinen lainsäädäntö ja käytännöt jokaisen artiklan kohdalla tukevat YK:n vammaissopimuksen toimeenpanoa Suomessa. Invalidiliitto vaikutti raportin sisältöön.

Ulkoministeriö on julkaissut Suomen ensimmäisen maaraportin vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen täytäntöönpanosta. Suomi on ratifioinut eli saattanut virallisesti lakina voimaan YK:n vammaissopimuksen 10.6.2016 osaksi omaa oikeusjärjestystään. Raportin valmistelussa pyydettiin vammaisjärjestöiltä, kuten Invalidiliitolta, lausuntoja. Raportin tavoitteena on kuvata, miten YK:n vammaissopimuksen turvaamia oikeuksia on toimeenpantu. 

Ulkoministeriön raportti pohjautuu lähinnä kansallisen vammaisia henkilöitä koskevan lainsäädännön arviointiin suhteessa YK:n vammaissopimuksen eri artikloihin. Ministeriö erittelee virallisia selvityksiä (mm. THL) ja asiakastietomääriä esimerkiksi vammaispalvelulain mukaisissa sosiaalipalveluissa. Myös pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman vammaispolitiikka nousee esiin. Oikeuskäytäntöä kuvataan varsin niukasti mutta liitteissä nostetaan esiin vammaispalveluita koskevia hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta koskeneita linjaratkaisuja. Myös ylimpien laillisuusvalvojien eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin päätöksiä on sivuttu. 

Työ ja työllistyminen sekä kehitystyö esillä

Vammaisjärjestöjen tekemä työ näkyy monin tavoin raportissa. YK:n vammaissopimuksen artiklan 27 (Työ ja työllistyminen) kohdassa 398. todetaan, että Invalidiliiton hallinnoimassa valtakunnallisessa Yritystä!-hankkeessa (2016–2019) edistetään vammaisten henkilöiden työelämäosallisuutta yrittäjyyden keinoin. Hankkeessa tuetaan vammaisia, jaetaan tietoja yrittäjyysyhdistyksille ja koulutetaan yritys- ja elinkeinoneuvojia. 

YK:n vammaissopimuksen artiklan 32 (Kansainvälinen yhteistyö) kohdassa kuvataan Suomen toimenpiteitä kehityspolitiikkaan ja kehitystyöhön sekä taloudellisen tuen antamista vammaisoikeuksia tukeville hankkeille. Kohdassa 484. yhtenä hankekumppanina todetaan Vammaiskumppanuus ry, jonka jäsen Invalidiliitto on. Kohdassa 485. mainitaan ulkoministeriön yhteydessä toimiva kansainvälisen vammaispolitiikan koordinaatiotyöryhmä, johon myös Invalidiliitto on liittynyt. 

Invalidiliitto kiinnitti huomiota lausunnossaan mm. vammaisiin kohdistuneisiin viharikoksiin, joissa vammaisuus on vaikuttanut rikoksen toteutumiseen. Ulkoministeriö on nostanut artiklan 5 (Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus) kohdassa 40. poliisin vuosittain julkaiseman viharikosselvityksen ja eritellyt tarkemmin vammaisuuteen kirjattujen rikosilmoituksen määriä ja millaisia rikostunnusmerkistöjä vammaisiin henkilöihin on kohdistunut vuonna 2017.

Vammaispalveluja kuvataan tarkasti

Vaikka raportin tekstin merkkimäärä on etukäteen tarkasti rajattu, vammaispalvelut kuvataan varsin tarkasti. Raportissa YK:n vammaissopimuksen artiklan 19 (Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä) kohdassa 215. mainitaan eduskunnalle keväällä 2018 annettu kansalaisaloite vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettamiseksi. Eduskunta hylkäsi aloitteen mutta päätti esittää asiantuntijatyöryhmän perustamista valtioneuvostolle ongelmakohtien poistamiseksi. Invalidiliitto oli yksi kansalaisaloitteen allekirjoittajista. 

Raportissa todetaan kohdassa 219. henkilökohtaisen avun luonteesta, että se on korostetusti omia valintoja toteuttava palvelu ja avun järjestäminen edellyttää vaikeavammaisella henkilöllä olevan voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Palvelun luonteesta johtuen sen ei myöskään tulisi olla pääasiallisesti hoitoa, hoivaa tai valvontaa. Tämä kirjaus tukee Invalidiliiton näkemystä henkilökohtaisen avun sisällöstä tulevassa vammaispalvelulain uudistuksessa. Lisäksi raportin liitteessä kuvataan henkilökohtaisen avun voimavaraedellytykseen liittyvää oikeuskäytäntöä (mm. KHO 2011:69).

Vammaisten henkilöiden osallisuutta sosiaalityössä ja asiakaslähtöistä apuvälinepalvelua

Raportissa nostetaan esiin myös kehittämis- ja tutkimushanke VamO (1.9.2016–31.8.2019), jossa on tutkittu ja kehitetty vammaisten henkilöiden osallisuutta sosiaalityössä. Hankkeen hallinnoijana on ollut Lapin yliopisto, mutta myös Invalidiliitto on ollut aktiivisesti mukana.
Raportin kohdassa 368. (26 artiklan kuntoutus) todetaan, että apuvälineen tarpeen arviointi perustuu käyttäjälähtöisyyteen, oikea-aikaisuuteen sekä yksilöllisyyteen. Invalidiliitto painotti tätä STM:n apuvälineasetuksen 2 §:stä ilmi käyvää asiakaslähtöistä näkökulmaa omassa lausunnossaan ulkoministeriölle. 

Lue ulkoministeriön maaraportti täältä >>

Rinnakkaisraportti YK:n vammaissopimuksen täytäntöönpanosta tulossa

Vammaisfoorumi valmistelee YK:n vammaissopimuksen täytäntöönpanosta omaa rinnakkaisraporttia YK:n vammaiskomitealle. Invalidiliitto on mukana myös tässä työssä. Rinnakkaisraportin valmistelussa hyödynnetään Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen yhteistyössä toteuttamaa vammaisille henkilöille suunnatun kyselyn vastauksia, joita saatiin noin 2000 kappaletta. 

Vammaisfoorumi järjestää 4.9.2019 seminaarin siitä miten YK:n vammaissopimus toimii käytännössä. Seminaariin voi ilmoittautua tästä linkistä >>

   

   
 

Jaa sosiaalisessa mediassa