Invalidiliitto on useassa eri vaikuttamistoimissaan esittänyt ministeriölle huolensa suojavälineiden saatavuudesta ja alueellisesti epäyhtenäisistä käytänteistä. Invalidiliitto on aiemmin lausunut nyt annetusta päätöksestä sosiaali- ja terveysministeriölle ja pidämme ratkaisua oikeana. Sosiaali- ja terveysministeriö on nostanut esiin päätöksessään ja ohjeissaan juuri kotiin annettavat palvelut ja henkilökohtaisen avun tilanteet, kuten olemme vaatineet. Kunnallisten toimijoiden toimintakäytäntöjen kirjavuuden johdosta Invalidiliitto on myös kirjelmöinyt Kuntaliitolle.
Päätöksen mukaan sosiaalihuollon toimintayksiköissä, kotipalvelussa, kotisairaanhoidossa ja vammaispalvelulain mukaan järjestettävässä henkilökohtaisessa avussa on käytettävä suu-nenäsuojusta. Jos kertakäyttöistä kirurgista nenä-suusuojusta ei ole käytettävissä tai niiden käyttö ei muusta syystä ole mahdollista, käytetään pestävää tai kertakäyttöistä kankaista suojusta tai kasvot peittävää visiiriä. Suojusta on käytettävä sekä terveiden että oireettomien riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden kanssa.
Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen pitää erityisen hyvänä sitä, että päätös on velvoittava ja että se saatettiin koskemaan myös henkilökohtaista apua. Järjestämis- ja korvausvelvollisuuden selkeyttämiseksi on myös tärkeää, että päätöksessä velvoitetaan kunnat huolehtimaan siitä, että henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimivalla vammaisella henkilöllä on käytettävissä tarvittavia suojavälineitä.
- Tätä vaadimme myös lausunnossamme. Kuten ministeriökin toteaa, velvoittava valtakunnallinen päätös suojainten käytössä on nyt ainoa keino, koska aiemmin annettujen ohjeiden noudattaminen on ollut epäyhdenmukaista, toteaa Nieminen.
STM:n aiemman kyselyn perusteella vastaajien enemmistö (76 prosenttia) ilmoitti noudattavansa annettua ohjeistusta, vaikka toisaalta samalla lähes yhtä suuri osa vastaajista (67 prosenttia) ilmoitti, ettei ohjeistuksen noudattaminen ole mahdollista. Keskeisin ongelma ohjeistuksen noudattamisessa on vastaajien mukaan liittynyt suojainten saatavuuteen.
Myös Invalidiliiton havainnot ohjeistuksen noudattamisesta ovat olleet saman suuntaisia. Havainnot vahvistavat kuntien kirjavat käytännöt sekä sen, että suojainten saatavuudessa on edelleen merkittäviä puutteita. Päätös on hyvin poikkeuksellinen toimenpide, sillä se sisältää viime kädessä juridisen seuraamusjärjestelmän, kuten uhkasakkomenetelmän päätöksen noudattamatta jättämisestä. On siis oletettavaa, että päätös tullee yhdenmukaistamaan eroavaisuudet.
- Vaikka suojavälineitä olisikin saatavilla, niiden kappalemäärää voi olla hyvin rajoitettu, toteaa Nieminen.
Nieminen tähdentää, että on tärkeää, että henkilökunta asianmukaisen käsihygienian lisäksi käyttää suu-nenäsuojainta ja tarvittaessa käsineitä asiakkaiden lähellä ollessaan suojatakseen heitä muun muassa suusta tulevilta pisaroilta puhuttaessa, ja siten oireettoman työntekijän mahdollisesti aiheuttamalta tartunnalta. Näin toteaa myös STM päätöksessään.
STM:n nyt antama päätös tuli voimaan välittömästi ja on voimassa 30.6.2020 saakka.