Tietoa hyvinvointialueiden palveluista tarvitaan edelleen

Eniten epäkohtia mainittiin terveydenhuollon palveluissa (42 % ilmoittaneista), liikkumisen palveluissa (30 %), henkilökohtaisessa avussa (20 %) ja muissa vammaispalveluissa (20 %). Epäkohtia koettiin myös tiedottamisessa (13 %), saavutettavuudessa ja esteettömyydessä, muissa sosiaalipalveluissa (13 %) ja asumisen palveluissa (9 %).  
 
Vastausten perusteella moni epäkohta on perua jo aiemmilta vuosilta, kuten lääkäriin pääsy, epäkohdat kuljetuspalveluissa sekä henkilökohtaisten avustajien ja muiden vammaispalveluiden saatavuus. Erityisiä siirtymävaiheen ongelmia kerrottiin olevan terveydenhuollon takaisinsoittopalvelussa, henkilökohtaisen avustajan tuntilista- ja palkanmaksujärjestelmissä sekä asumispalveluiden vuokralaskuissa. Ongelmia koettiin myös hyvinvointialueen henkilöstön tavoittamisessa, sähköisessä asioinnissa sosiaalityöntekijän kanssa ja tiedon saamisessa palveluiden muutoksista.

Osa kyselyyn vastanneista koki, että palveluiden laadusta on vielä vaikea tehdä päätelmiä, koska hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa vasta niin vähän aikaa. Invalidiliitto seuraa palveluiden toteutumista ja kehittymistä hyvinvointialueilla ja vaikuttaa epäkohtiin. Tietoa palveluiden toteutumisesta tarvitaan siis edelleen ja kysely on tarkoitus uusia myöhemmin. Myös Invalidiliiton alueellisille järjestöasiantuntijoille voi viestiä hyvinvointialueilla ilmenevistä epäkohdista, yhteystiedot löytyvät kunkin alueen sivuilta.  Lisäksi Invalidiliiton neuvontapalvelu neuvoo vammaisten palveluihin liittyvissä asioissa.

Kyselyllä kerättiin palveluiden käyttäjien kokemustietoa palveluista ja niiden toimivuudesta. Vastauksia saatiin 178 jokaiselta hyvinvointialueelta ja Helsingin kaupungista. Pääosa vastauksista kohdistui palveluiden epäkohtiin, mutta noin 15 vastaajaa koki saaneensa hyvää palvelua. Hyvinvointialuekohtaiset vastauksen jäivät määrältään melko vähäisiksi, 1–15 vastaajaa hyvinvointialuetta kohden.