Eduskuntatalo, etualalla näkyy pyörätuolilla liikkuvan henkilön käsivarsi ja osa pyörätuolista
17.12.2024
Eduskunta on hyväksynyt 17.12.2024 vammaispalvelulain soveltamisalaa koskevat muutokset. Uusi vammaispalvelulaki astuu voimaan vuoden 2025 alussa tuoden muutoksia sekä soveltamisalaan että palveluihin.

Lainsäädännössä kumotaan nykyinen vammaispalvelulaki ja -asetus sekä suuri osa nykyisen kehitysvammalain sääntelystä. Vammaisille ihmisille myönnetään palvelut jatkossa saman lain perusteella joko sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaan. Uudessa vammaispalvelulaissa vaikeavammaisuuden määritelmä poistuu. Uuden lain valmistelua on ohjannut YK:n vammaisyleissopimus, joka ei perustu lääketieteellisiin diagnooseihin.

Pitkä prosessi päätökseen

Invalidiliitto on vaikuttanut pitkäjänteisesti vammaispalvelulain uudistamiseen usean hallituskauden ajan. Virallisten työryhmäjäsenyyksien lisäksi Invalidiliitto on tehnyt laajaa vaikuttamistyötä antaen asiantuntijalausuntoja ja käyden vuoropuhelua päättäjien ja eri sidosryhmien kanssa. Lopputulos ei aivan vastaa Invalidiliiton näkemyksiä, mutta uudessa laissa on paljon positiivistakin. On hyvä, että vuosia kestänyt prosessi saadaan päätökseen”, Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson tiivistää. ”Nyt huomio kääntyy lain soveltamiseen. On todella tärkeää varmistaa, että fyysisesti vammaiset ja toimintaesteiset ihmiset saavat yksilöllisten tarpeidensa mukaiset palvelut riittävinä ja oikea-aikaisesti. Lain toimivuutta tulee seurata ja ryhtyä tarvittaessa täsmentäviin toimenpiteisiin.”

Invalidiliitto on peräänkuuluttanut vaikuttamistyössään, että lain tulee olla sanamuodoiltaan täsmällinen, jotta se säilyisi vammaisten ihmisten erityislakina ja sitä pystytään soveltamaan yhdenvertaisesti kaikilla hyvinvointialueilla. Olemme tehneet vuosia töitä, jotta vammaisuus määriteltäisiin laissa selkeästi, mutta selkeään ja tarkkarajaiseen lakiin ei valitettavasti päästy, Invalidiliiton juristi Henrik Gustafsson toteaa. ”Esittämämme olennainen toimintarajoite vammaisuuden määrittelyssä olisi kuvannut valittua sääntelytapaa paremmin, keihin tätä lakia sovelletaan”, hän lisää. 

Palvelut monipuolistuvat

Invalidiliitto on tyytyväinen uuden lain palveluvalikoimaan ja asiakkaan oikeuksia koskevan sääntelyn tarkentumiseen. Esimerkiksi liikkumisen tuen järjestämistavat ovat entistä moninaisemmat. Positiivisina asioina nähdään myös Invalidiliiton esillä pitämä kirjaus kahdessa kodissa elävien lasten ja nuorten palvelutarpeiden huomioimisesta kuljetuspalveluiden ja apuvälineiden osalta sekä erityinen osallisuuden tuki niille vammaisille henkilöille, joiden osallisuutta ei voida tukea henkilökohtaisella avulla.

Myönteistä on myös henkilökohtaisen avun voimavaraedellytyksen säilyminen laissa sekä se, että henkilökohtaisen avun asiakkaita ei voi enää pakottaa toimimaan työnantajamallilla. Invalidiliitto on ollut vaikuttamassa STM:n osallisuustyöryhmässä siihen, että jatkossa vammaisilla ihmisillä on enemmän vaikutusmahdollisuuksia omassa palveluprosessissaan.

”On hienoa, että Invalidiliiton vahvasti ajama periaate palveluvalikoiman monipuolistamisesta toteutuu vihdoin. Uudet palvelut voivat helpottaa monen sellaisen vammaisen henkilön tilannetta, jotka ovat olleet palveluissa väliinputoajia”, Laura Andersson sanoo.

Invalidiliiton vaikuttamistyön onnistumisena voi lisäksi mainita sen, että esimerkiksi sauna kuuluu jatkossa esteettömän asumisen tukeen. Myös liikuntaharrastukseen voidaan myöntää jatkossa välineitä taloudellisena tukitoimena”, Henrik Gustafsson lisää. 

Rahoituksen riittävyys herättää huolta

Jatkossakin vammaisten henkilöiden palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaisesti. Vammaispalveluja järjestetään vammaispalvelulain perusteella vain, jos muussa laissa tarkoitetut palvelut eivät ole henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä.

Invalidiliittoon tulee runsaasti huolestuttavia viestejä, joissa kerrotaan, että vammaiset ihmiset eivät saa tarpeidensa ja oikeuksiensa mukaisia palveluita hyvinvointialueilta. Liitto vaatii hyvinvointialueille riittäviä resursseja, jotta vammaispalvelulain mukaiset palvelut voidaan toteuttaa täysimääräisesti. “Vammaispalvelulain mukaiset palvelut eivät voi olla säästökohde. Ne ovat käyttäjilleen elintärkeitä palveluita, jotka mahdollistavat omannäköisen elämän osana yhteisöä”, Gustafsson paaluttaa.

Uudessa vammaispalvelulaissa on pääsääntöisesti kolmen vuoden siirtymäaika. Se tarkoittaa, että vammaiselle henkilölle myönnetyt, toistaiseksi voimassa olevat palvelut eivät pääty vuodenvaihteessa, vaan niiden voimassaolo jatkuu. Uuden vammaispalvelulain mukaisia palveluita voi hakea aikaisintaan 1.1.2025. ”Jokaisen kannattaa miettiä oman tilanteensa ja tarpeensa mukaan, hakeeko heti uuden lain mukaisia palveluita vai ei. Mikäli vammaispalvelulain mukainen päätös on toistaiseksi voimassa oleva eikä tarvetta muutoksille ole, niin silloin voi vedota hallintolain luottamuksensuojaan, jos palveluita pyritään heikentämään", Henrik Gustafsson ohjeistaa.

Lisätietoa ja koulutusta tarvitaan

Uusitun lain mukanaan tuomat muutokset ovat joidenkin palveluiden kohdalla suuriakin. Invalidiliitto järjestää alkuvuoden 2025 aikana viisiosaisen Uusi vammaispalvelulaki tutuksi -webinaarisarjan, jossa perehdytään uuden vammaispalvelulain sisältöön ja sen mukaisiin palveluihin. Invalidiliiton jäsenyhdistysten jäsenille sekä muille tietoa tarvitseville tarkoitetut webinaarit järjestetään keskiviikkoisin 15.1, 22.1, 29.1, 5.2 ja 12.2. kello 17–19.

Lisätietoa vammaispalveluista saa mm. THL:n Vammaispalvelujen käsikirjasta

Jaa sosiaalisessa mediassa