Sanat “vammaiset” ja “esteettömyys” mainitaan SDP:n, kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton ohjelmissa. RKP ja kristillisdemokraatit mainitsevat vammaiset, mutta eivät esteettömyyttä. Perussuomalaiset ja Liike Nyt eivät kirjoita vammaisista eivätkä esteettömyydestä. Todettakoon myös, että perussuomalaisilla ei ole vaaliohjelmaa vaan verkkosivuilla ohjataan lukemaan neljää erillistä teemapaperia. Valta kuuluu kansalle -puolueen verkkosivuilta ei löydy vaaliohjelmaa. Tämän tekstin loppuun on koottu puolueiden ohjelmista ne kohdat, joissa käsitellään vammaisia henkilöitä.
“Kannustan lukemaan vaaliohjelmia ja tutustumaan puolueiden tarjoamiin vaihtoehtoihin. Kokonaisuus on se, mikä ratkaisee, eli myös ne kohdat ohjelmista kannattaa lukea, joissa ei puhuta vammaisista ihmisistä. Arvovalinnat, talouspoliittiset linjaukset, säästökohteet, investointien painopisteet, uudet ideat - nämä muodostavat kehyksen sille politiikalle ja niille ratkaisuille, joita kukin puolue haluaa toteuttaa. Niitä sitten yhteensovitetaan hallitusohjelmaneuvotteluissa”, sanoo Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson.
Kaikki puolueet haluavat tehdä omasta mielestään hyviä asioita ja visioivat parempaa huomista. Arviot siitä, mitä nämä hyvät ja tavoittelemisen arvoiset asiat täsmälleen ottaen ovat, eroavat kuitenkin jossain määrin toisistaan. Puhumattakaan siitä, millaisin keinoin näihin tavoiteltuihin päämääriin päästään. Valitut toimintatavat voivat aiheuttaa ketjureaktion tavoin myös vähemmän toivottuja kehityskulkuja. Optimaalisessa tilanteessa saavutetaan paljon hyötyjä mahdollisimman pienillä haitoilla. Helpommin sanottu kuin tehty, koska ratkaistavat asiat eivät pääsääntöisesti ole yksinkertaisia eivätkä järjesty nopeasti.
Osa puolueista näyttää vaaliohjelmien perusteella pitävän vammaisia henkilöitä ensisijaisesti hoivan kohteina. Onneksi viitteitä aktiiviseen kansalaisuuteen ja yhdenvertaiseen työelämäosallisuuteen kannustamisesta löytyy myös. Jossain määrin tekstit näyttäytyvät eräänlaisena tasapainoiluna, ikään kuin ei osattaisi oikein määritellä, mitä ajatella vammaisten henkilöiden asemasta ja roolista yhteiskunnassa. Ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden niputtamista samojen otsikoiden alle kannattaisi ainakin välttää.
“Jokaisella suomalaisella on oikeus työhön ja arkea tukeviin palveluihin”, sanotaan SDP:n ohjelmassa. “Teemme töitä sen eteen, että jokainen kokisi olevansa osa yhteiskuntaa”, lupaa puolestaan kokoomus. "Vahvistamme lähipalveluita”, linjaa keskusta. Tämäntyyppisiä laaja-alaisia kirjauksia puolueiden ohjelmissa on paljon. Invalidiliitto tulkitsee lauseita niin, että nämä tavoitteet koskevat ilman muuta myös vammaisia henkilöitä. Liitto jatkaakin tulevalla vaalikaudella vaikuttamistyötä vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen edistämiseksi vedoten esimerkiksi näihin ohjelmakirjauksiin.
Monet vammaiset käyttävät paljon sote-palveluita ja tarvitsevat esteettömiä ympäristöjä, mutta yhtä lailla kaikkien muidenkin yhteiskunnan toimintojen ja rakenteiden pitää olla yhdenvertaisesti heidän ulottuvillaan. Tämän vuoksi vaaliohjelmia kannattaa tarkastella sekä vammaisia koskevien kirjausten kautta että mahdollistamisen näkökulmasta: jos jotain asiaa luvataan edistää, eikä erityisesti mainita tiettyä kohderyhmää, voidaan olettaa, että kaikki kansalaiset aiotaan huomioida.
“Vaikuttamistyössämme keskeistä on, että pystytään edistämään vammaispalveluita ja muita vammaisspesifejä asioita ja sen lisäksi edistämään vammaisten henkilöiden huomioimista läpileikkaavasti kaikessa päätöksenteossa”, sanoo Andersson.
Moni puolue mainitsee ohjelmassaan järjestöjen ja yhdistysten merkityksen. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamista lupaavat SDP, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto. Syrjinnän estämisen tärkeys on kirjoitettu SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n ohjelmiin. Vihreät on ainoa puolue, joka on kirjannut ohjelmaansa sanktioiden käyttömahdollisuuden tilanteessa, jossa esteettömyyttä ei muuten voida turvata.
Taksiliikenteeseen ja kuljetuspalveluihin liittyvät huolet nostetaan esiin SDP:n, RKP:n ja KD:n ohjelmissa. Terveydenhuollon maksukattojen yhdistämiseen suhtaudutaan myönteisesti SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n ohjelmissa. Henkilökohtainen budjetointi mainitaan kokoomuksen ja kristillisdemokraattien ohjelmissa, SDP käyttää termiä “vammaisbudjetointi”.
Työelämään liittyvissä termeissä on hajontaa. Kristillisdemokraatit käyttää sekä termiä “täsmätyökykyinen” että “osatyökykyinen”. Osatyökykyisistä puhuvat myös SDP, keskusta, RKP ja Liike Nyt. Perussuomalaisten ja vasemmistoliiton ohjelmissa käytetään sanaa “vajaatyökykyinen”.
“Kaupunkisuunnittelulla ja kaavoituksella on varmistettava, että kaikki pääsevät kävellen metsään tai muuhun lähiluontoon”, sanotaan keskustan ohjelmassa. No, esimerkiksi pyörätuolin avulla liikkuvat eivät kävele, mutta ajatus on toki hyvä.
Puolueilta näyttää siis löytyvän hyvin monenlaisia ja erikokoisia tavoitteita vammaisia henkilöitä ja heidän oikeuksiaan koskien.
“Invalidiliitto tekee töitä sen eteen, että tulevalla vaalikaudella turvataan vammaispalvelut niin, että jokainen vammainen henkilö voi luottaa siihen, että saa yksilöllisen tarpeensa mukaiset palvelut riittävässä laajuudessa ja oikea-aikaisesti. Lisäksi Invalidiliitto pitää tärkeänä, että vammaisia ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, työelämäosallisuus kasvaa merkittävästi, esteettömyys toteutuu ja vammaisvaikutusten arviointi tehdään kaikessa lainsäädännössä. Puolueet ovat tietoisia Invalidiliiton tavoitteista ja jatkamme vuoropuhelua hallitusneuvottelujen lähestyessä”, sanoo Andersson.
(puolueet eduskuntaryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä)
Demarien ohjelmassa vammaisia koskevat maininnat liittyvät harrastamisen malliin (“Harrastamisen mallissa on kuultava lasten ja nuorten, myös erityistä tukea tarvitsevien sekä vammaisten lasten ja nuorten omia toiveita ja näiden toiveiden on johdettava toiminnan kehittymiseen.”), liikkeen lisäämiseen (“Erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten, kuten työttömien, vammaisten tai ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksia tulee lisätä. Liikunnan mahdollistaminen kaikille taustasta riippumatta on arvovalinta. Palveluiden tulee olla kaikkien saatavilla, esteettömiä ja saavutettavia. Myös liikunta- ja toimintarajoitteisten on päästävä osallistumaan näihin palveluihin.”) sekä työelämään (“Parannetaan osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia päästä työelämään eri keinoin, esimerkiksi parantamalla järjestöjen työllistämisen edellytyksiä sekä laajentamalla Työkanava Oy:n toimintaa.”).
SDP:n ohjelmassa on lisäksi erillinen kappale vammaisia henkilöitä koskien:
Turvaamme vammaisten henkilöiden oikeuden osallisuuteen
SDP haluaa Suomen olevan vammaismyönteinen maa. Hyvä yhteiskunta ottaa kaikki huomioon ja mahdollistaa jokaisen osallisuuden. Vammaisten henkilöiden osalta oikeus osallisuuteen jää vajaaksi. Tulevalla hallituskaudella tarvitaan useita toimia, joilla näihin epäkohtiin puututaan. YK:n vammaistenoikeuksien toteutumisen raportointia tulee kehittää. Suomeen on saatava kansallinen vammaisstrategia, jotta vammaisvaikutusten arviointi, vammaisbudjetointi sekä vammaisten henkilöiden osallisuus toteutuvat. Vammais- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnin tulee olla osa kaikkea päätöksentekoa kunta-, hyvinvointialue- ja valtiotasolla. Yhdenvertaisuus, esteettömyys ja saavutettavuus on otettava huomioon kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Vammaisilla tulee olla oikeus tulla kuulluksi itseään ja yhteisöään koskevassa päätöksenteossa. Kaikille vammaisille henkilöille tulee varmistaa täysi osallisuus itseään koskevien palveluiden järjestämisessä.
SDP tavoittelee
Perussuomalaiset https://www.perussuomalaiset.fi/
Ei vaaliohjelmaa verkkosivuilla, vaan ohjaus neljän erillisen teemapaperin ääreen (niissä ei mainintoja vammaisista henkilöistä)
Kokoomus https://www.kokoomus.fi/wp-content/uploads/2023/02/vaaliohjelma_2023_11.pdf
Poistamme vammaisten ihmisten elämisen ja osallistumisen esteitä. Suunnittelemme kaupunkiympäristön esteettömäksi sekä palvelut saavutettaviksi. Huomioimme päätöksenteossa esimerkiksi liikunta -, kuulo - ja näkörajoitteet sekä kehitysvammat. Turvaamme vammaisille ihmisille mahdollisuudet osallistua työelämään.
Keskusta https://keskusta.fi/wp-content/uploads/2023/01/Keskustan-eduskuntavaaliohjelma-2023.pdf
Iäkkäille ja vammaisille ihmisille suunnattujen asuntojen ja omakotitalojen korjaus- ja esteettömyysavustusten ja niihin liittyvän neuvonnan riittävä taso on turvattava.
Vihreät https://www.vihreat.fi/wp-content/uploads/2023/02/Vihrea%CC%88t_eduskuntavaaliohjelma_2023_final.pdf
Turvataan vammaisten ihmisten itsenäinen elämä ja itsemääräämisoikeus. Varmistetaan esteettömyys ja saavutettavuus kaikissa julkisissa palveluissa ja tiloissa tarvittaessa sanktioin.
Vasemmistoliitto https://vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2023/01/Vasemmistoliitto_VAALIOHJELMA2023.pdf
Vasemmistoliiton ohjelmassa vammaisia koskevat kirjaukset liittyvät kulttuuriin (“Huomioidaan kulttuuripalveluissa ihmisten moninaisuus, ja taataan vammaisille oikeus kulttuuriin.”), turvakoteihin (“Turvakotipalveluissa on huomioitava nykyistä paremmin erilaisten vähemmistöjen, kuten vammaisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen, tarpeet.”) ja toimintakyvyn tukemiseen (“Ikäihmisten ja vammaisten toimintakyvyn tukemiseksi on panostettava kuntoutukseen, liikuntaan ja sosiaalisen kanssakäymisen tukemiseen.”).
Työllisyyteen liittyviä kirjauksia on kaksi:
Vasemmistoliitollakin on erillinen kappale vammaisiin henkilöihin liittyen:
Varmistetaan vammaisten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden parempi toteutuminen ja puututaan vammaisten kohtaamaan syrjintään. Yhteiskunnan esteettömyys ja saavutettavuus tuovat kaikille lisäarvoa, ja siitä hyötyvät etenkin vammaiset ihmiset, iäkkäät ja lapsiperheet. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat muutakin kuin luiskia ja hissejä. Ne ovat muun muassa tiedottamisen selkeyttä, induktiosilmukoita, ruudunlukuohjelmia ja vammaisen henkilön mahdollisuutta kulkea itsenäisesti. On käynnistettävä esteettömyyttä edistävä poikkihallinnollinen kärkihanke. Vammaispalvelulain uudistus on saatettava pikaisesti voimaan niin, että perustuslailliset ongelmat on korjattu.
Vanhus- ja vammaispalveluiden kriisi on ratkaistava resursseja vahvistamalla. [..] On lisättävä julkista palvelutuotantoa ja kiellettävä voitontavoittelu vanhus- ja vammaispalveluissa. Vanhus- ja vammaissosiaalityöhön on panostettava nykyistä enemmän.
RKP https://val.sfp.fi/wp-content/uploads/RKP-Vaaliohjelma-2023.pdf
Haluamme turvata vammaisille ja erityistarpeita omaaville henkilöille hoidon, huolenpidon ja tuen niin, että he voivat osallistua yhteiskunnan toimintaan tasaveroisesti.
Kristillisdemokraatit https://www.kdpuolue.fi/kd/files/2023/01/KD-vaaliohjelma-WEB-2023.pdf
KD:n ohjelmassa mainitaan henkilökohtainen budjetointi (“Hyödynnetään yritysten ja järjestöjen osaamista ja lisätään sote-palveluiden valinnanvapautta palvelu-/asiakas- setelijärjestelmän ja henkilökohtaisten budjettien avulla mm. Vammaispalveluissa.”) ja viitataan vammaispalvelulakiin (“Tehdään tarvittavat korjaukset vammaispalvelulakiin ja viedään uudistus maaliin.”). Ohjelman julkaisuajankohta huomioiden voidaan arvella, että kristillisdemokraatit ilmeisesti ajattelivat, että laki ei tällä päättyvällä vaalikaudella ehtisi tulla käsitellyksi.
Kristillisdemokraattienkin ohjelmassa erillinen vammaisia käsittelevä kappale:
Vammaisten henkilöiden on saatava arkeensa riittävä tuki ja voitava mahdollisuuksiensa mukaan vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Aktiivisuutta ja itsenäisyyttä tukevat palvelut parantavat vammaisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksia. On tärkeää huolehtia riittävästä asiakasohjauksesta ja palvelujen laadukkaasta toteutumisesta. Vammaisten henkilöiden tarvitsemien välttämättömien palveluiden hankinnoista pitää päättää yksilön tarpeiden mukaan räätälöidysti.
Liike Nyt https://www.liikenyt.fi/eduskuntavaaliohjelma
Ei mainintoja vammaisista henkilöistä
Valta kuuluu kansalle
Ei vaaliohjelmaa verkkosivuilla