

”Hallitus on aiemmilla toimillaan jo heikentänyt vammaisten henkilöiden hyvinvointia esimerkiksi sosiaaliturvaan kohdentuvilla leikkauksillaan, suojaosien poistolla jne. Hallituksen olisikin lisäleikkaamisen sijasta varmistettava nyt vammaispalvelujen riittävä rahoitus”, sanoo Invalidiliiton juristi Henrik Gustafsson.
Vammaisten ihmisten perusoikeuksien turvaaminen edellyttää, että hallitus huolehtii niin vammaispalvelulain kuin sosiaalihuoltolainkin riittävästä resursoinnista, jotta voidaan varmistaa, että jokainen saa yksilöllisen tarpeensa mukaiset palvelut.
Kun invalidivähennys poistui vuonna 2023, vähennyksen poistosta säästyneet varat luvattiin kohdistaa Invalidiliitonkin vaatimusten mukaisesti vammaispalveluiden järjestämiseen ja laadun kehittämiseen. Invalidiliitto kysyykin, mitä tapahtui säästyneille 22 miljoonalle eurolle?
Invalidiliitto muistuttaa, että Suomen vuonna 2016 ratifioiman YK:n vammaissopimuksen mukaan (artikla 19, Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä) on varmistettava, että vammaisten henkilöiden saatavissa on valikoima kotiin annettavia palveluja sekä asumispalveluja että muita yhteiskunnan tukipalveluja, kuten henkilökohtainen apu.
Jos vammaispalvelulaki avataan muutosten tekemistä varten, vammaiset ihmiset ja heitä edustavat järjestöt on otettava mukaan valmisteluun YK:n vammaissopimuksen mukaisesti. Erityistä huomiota valmistelussa on kiinnitettävä vammaisvaikutusten arviointiin. Lisäksi on välttämätöntä tarkastella asiaa todellisten kustannusten näkökulmasta.
Hyvinvointialueilla tehdään jo nyt säästösyistä sellaisia vammaispalvelupäätöksiä, jotka heikentävät vammaisten ihmisten mahdollisuutta elää itsenäistä ihmisarvoista elämää. Näin syntyvät ”säästöt” tulevat pitkällä aikavälillä kalliiksi, kun vammaisten ihmisten osallisuus heikkenee, palvelutarve kasvaa ja koettu hyvinvointi vähenee. Nämä kielteiset vaikutukset kasautuvat entisestään, jos lakia muuttamalla haetaan vielä lisää säästöjä.
Invalidiliitto ymmärtää tarpeen kohdentaa vammaispalvelut rajatulle joukolle ihmisiä – vammaispalvelulaki ei voi liudentua laajasti käytössä olevaksi ja suurelle kansalaisjoukolle tarkoitetuksi yleislaiksi. Samaan aikaan on tärkeää, että jokainen vammainen ihminen saa iästään riippumatta yksilöllisen tarpeensa mukaiset palvelut. Invalidiliittoon tulevien tietojen perusteella näin ei tällä hetkellä ole, vaan neuvontapalveluumme tulleet yhteydenotot kertovat epäselvyyksistä vammaispalvelulain soveltamisessa sekä epäyhdenvertaisesta kohtelusta palveluiden myöntämisessä.
Invalidiliiton kannanotto hallituksen puoliväliriiheen
Invalidiliitto huolissaan vammaispalvelulain toimeenpanosta hyvinvointialueilla