Vammaisjärjestöillä korjausehdotuksia vammaispalvelulakiin

Kannanotossaan järjestöt tuovat esiin vammaispalvelulain säädöksiin liittyviä huomioita, jotka tulevat vaikuttamaan vammaisten ihmisten välttämättömän huolenpidon toteuttamiseen ja itsemääräämisoikeuden turvaamiseen. 

Erityisen tuen edellytyksiä ei saa asettaa liian tiukaksi  

Vammaisjärjestöt kiittävät lakivalmistelussa esillä ollutta ajatusta erityisen tuen toteuttamisesta osallisuuden tukemisessa ja vaativissa elämäntilanteissa. Sen saannin edellytyksiä ei tule kuitenkaan asettaa liian tiukaksi, jotta laki voisi aidosti turvata pitkäaikaista tukea tarvitsevien vammaisten ihmisten, myös vammaisten lasten, asemaa. Tukea tulisi saada myös päiväaikaisiin toimintoihin, eikä sitä tulisi rajata vain osallisuuteen kodin ulkopuolella. 

Palvelutarpeen arvioinnilla ja asiakassuunnitelmalla on tärkeä merkitys vammaisten ihmisten usein elämänmittaisten, perusoikeuksia turvaavien erityispalveluiden toteuttamisessa. Tämä on huomioitava asianmukaisesti myös uudessa vammaispalvelulaissa. 

Henkilöstöllä hyvin erilaisia tehtävänkuvia

Vammaisjärjestöt toteavat yhteisessä kannanotossaan, että henkilökohtaisessa avussa on säilytettävä nykyinen palvelun saannin edellytys: vammaisella ihmisellä tulee olla jatkossakin ”kyky määritellä avun sisältö”. Luonnosehdotuksena julkisuudessa ollut muotoilu ”kyky ilmaista tahtoa avun sisällöstä” ei vastaa nykyistä oikeustilaa eikä oikeuskäytäntöä ja muuttaisi palvelun luonnetta radikaalisti hämärtäen vammaisen ihmisen ja avustajan keskinäisiä rooleja.  

Valmennuksen, erityisen tuen ja henkilökohtaisen avun henkilöstön tehtävänkuvat ja näin myös säädettävä palvelun sisältö on tärkeää pitää selkeästi erillään. Henkilökohtainen apu on luonteeltaan erilaista kuin muut edellä mainitut tehtävänkuvat, ja tehtävänkuvien sekoittuminen keskenään olisi haitallista vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden kannalta.  

Jokaiselle yksilöllisen tarpeen mukaiset palvelut 

Kahden lain yhdistyessä on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kaikkien eri tavoin vammaisten ihmisten yksilölliset palvelutarpeet tulevat huomioiduksi yhdenvertaisesti kunkin omiin tarpeisiin sopivilla yksilöllisillä palveluilla. On varmistettava, että vammainen ihminen saa yksilöllistä tarvettaan ja elämäntilannettaan vastaavan palvelukokonaisuuden. Esimerkiksi liikkumisen tukea tulee toteuttaa siten, että se muodostaa vammaiselle ihmiselle hänen yksilöllisen tarpeensa ja elämäntilanteensa mukaisen räätälöidyn kokonaisuuden, jossa huomioidaan esimerkiksi yhteiskunnallinen aktiivisuus ja tarve liikkua omaa lähialuetta laajemmin. 

Järjestöt muistuttavat kannanotossaan, että lain voimaan tulon jälkeen nykyisten päätösten tulee säilyä voimassa eikä niitä tule yksipuolisesti lähteä viranomaistaholta purkamaan. Uudet päätökset tulee tehdä aina asiakkaan edun ja yksilöllisen tarpeen mukaisesti.  

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Invalidiliiton lisäksi Förbundet Finlands Svenska Synskadade, Kynnys, Neuroliitto, Näkövammaisten liitto, Selkäydinvammaiset Akson, Suomen Kuurosokeat ja Suomen Polioliitto.  

Lue järjestöjen koko kannanotto (pdf).  

Lisätietoa: Laura Andersson, Invalidiliitto, yhteiskuntasuhdejohtaja, laura.andersson@invalidiliitto.fi.  

Lue lisää vammaispalvelulain uudistamisesta Invalidiliiton kotisivuilta.