Vammaisjärjestöjen nuoret eduskunnassa – yhdenvertaisuuteen vielä matkaa
20.3.2024
Invalidiliiton nuoret vaikuttajat osallistuivat Vammaisjärjestöjen nuorisoyhteistyöverkoston eduskuntavierailulle viime viikolla. Nuoret kertoivat kansanedustajille kohtaamistaan haasteista opinto- ja työelämässä sekä hallitusohjelman leikkausten vaikutuksista vammaisiin nuoriin. Myös ratkaisuehdotuksia esitettiin.
Vammaisjärjestöjen nuorten omista toiveista lähtenyt eduskuntavierailu toteutettiin maaliskuun puolivälissä yhteistyössä Vammaisjärjestöjen nuorisoyhteistyöverkoston kanssa. Vierailua emännöi eduskunnan 1. varapuhemies Paula Risikko. Paikalla Pikkuparlamentissa oli 17 vammaista nuorta. Heitä kuulemassa oli varapuhemiehen lisäksi liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist sekä 9 kansanedustajaa eri puolueista.
Vammaiset nuoret kokevat syrjintää
Nuorten ennakolta valmistelemat keskusteluteemat olivat yhdenvertainen opiskelu- ja työelämä, osallisuus sekä hallitusohjelman leikkausten vaikutukset vammaisiin nuoriin.
Tilaisuuden aikana kuultiin 11 nuoren omakohtaiset puheenvuorot. Puheissa toistui nuorten kokemus syrjinnästä sekä sivuun jäämisestä. Nuoret kantoivat huolta myös tulevaisuudesta ja mahdollisuudesta riittävään toimeentuloon ja toimintakykyä varmistaviin tukitoimiin, kuten vammaispalveluihin, apuvälineisiin ja kuntoutukseen.
Nuorten kokemusten mukaan vammaisten henkilöiden täysimääräistä osallistumista yhteiskuntaan estävät muun muassa esteelliset tilat, syrjivät asenteet sekä riittämättömät yhteiskunnan tukitoimet. Puutteita koetaan myös siinä, ettei voimassa oleva lainsäädäntö toteudu täysin arjen tasolla, esimerkiksi vammaispalvelulaki, yhdenvertaisuuslaki ja YK:n vammaissopimus. Yhdenvertaiseen elämään vammattomien kanssa koettiin olevan vielä matkaa.
Tarvitaan konkreettisia yhdenvertaisuustekoja
Nuorten puheenvuoroissa kansanedustajille kuultiin myös monia ratkaisuehdotuksia nykyisiin haasteisiin. Esimerkiksi esteettömyyden edistämiseksi tulisi hyödyntää nykyistä enemmän vammaisia kokemustoimijoita jo rakennusten suunnitteluvaiheessa. Näin vältyttäisiin jälkikäteen tehtäviltä esteettömyyskorjauksilta. Esteettömyyden laiminlyönneistä esitettiin myös mahdollisuutta sanktioida taloudellisesti, jolloin tulisi lisää kannustimia sen edistämiseen.
Työelämäsyrjinnän osalta toivottiin työnantajien tiedon lisäämistä vammaisuudesta ja tarjolla olevista tukitoimista asenteiden muuttamiseksi. Vammaisten nuorten tulisi päästä muiden ikätovereiden tavoin kiinni työelämään jo varhaisten kesätyökokemusten kautta. Anonyymia rekrytointia sekä positiivista erityiskohtelua pidettiin hyvinä keinoina lisätä yhdenvertaisuutta työnhaussa. Myös toimivilla vammaispalveluilla on suuri merkitys vammaisten työllistymisessä. Niiden pitäisi tukea ihmistä jo työhakuvaiheessa esimerkiksi mahdollistamalla ylimääräiset kuljetuspalvelumatkat työhaastatteluun pääsemiseksi.
Kansanedustajien toivottiin edistävän vammaisten ihmisten täysimääräistä osallisuutta yhteiskunnan eri tasoilla ja tekevän konkreettisia yhdenvertaisuustekoja.
”Kiitos teille tärkeistä puheenvuoroistanne! Yhteiskunnan tulee muuttua esteettömäksi – myös asenteiltaan”, kirjoittaa varapuhemies Paula Risikko sosiaalisen median päivityksessään vierailun jälkeen.
”Nuorten oivalliset puheenvuorot herättivät silmin nähden paikalla olleissa kansanedustajissa tietoisuutta sekä halua toimia vammaisten nuorten huomioimiseksi päätöksenteossa. Vaikutuin myös itse heidän rohkeudestaan”, kertoo Invalidiliiton nuorten vaikuttajien toimintaa luotsaava järjestöasiantuntija Hanna Lahti.
Invalidiliiton nuorten vaikuttajien toiminta jatkuu kuluvana vuonna. Mukaan voivat tulla kaikki 18–29-vuotiaat vaikuttamisesta kiinnostuneet nuoret aikuiset. Tavoitteena on yhdessä edistää yhdenvertaista ja esteetöntä Suomea. Lisätiedot hanna.lahti@invalidiliitto.fi