Vammaisjärjestöt arvioivat VANEn toimintaohjelman toteutumista

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan (VANE) tulee valmistella kullekin toimikaudelleen toimintaohjelma, jossa määritellään YK:n vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanon edistämisen keskeiset kansalliset tavoitteet, niitä edistävät keinot ja tarvittava seuranta. Nykyinen toimintakausi (2019–2023) on päättymässä.

Kansallisessa toimintaohjelmassa on määritelty ne toimenpiteet, joilla vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoa edistetään eri hallinnonaloilla. Nykyinen toimintaohjelma on koostunut 110 toimenpiteestä, joiden toteuttamiseen eri ministeriöt ovat sitoutuneet. Jokaisen toimenpiteen kohdalle on merkitty vastuutaho tai -tahot.

Toimintaohjelmasta poimitut edistysaskeleet ja kehityskohteet 

Toimintaohjelmaa laadittaessa oli kuultu vammaisjärjestöjä ja muita sidosryhmiä ja näin saatu heiltä tietoa niistä YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisista asioista, joita toimintaohjelmassa tulisi ensisijaisesti edistää. Nyt puolestaan on aika arvioida sitä, miten toimintaohjelmaan kirjatut asiat edistyivät menneellä hallituskaudella. 

VANE oli toivonut vammaisjärjestöiltä tiiviitä yhden A4-paperin mittaisia lausuntoja, joissa nostettaisiin 2–3 edistysaskelta kuluneelta kaudelta ja vastaavasti asioita, joissa ei ollut edistytty. 

"Toimintaohjelmassa oli tosiaan 110 toimenpidettä ja vain kuuden asian esille nostaminen tuntuu rankalta. Nostimme nyt edistysaskeleina kuitenkin esiin oppivelvollisuuden laajentamisen, lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden ajanmukaistamisen avustajakoirilla ja seksuaalielämän apuvälineillä sekä Työkanava Oy:n perustamisen", toteaa Invalidiliiton koulutuksen ja työelämän asiantuntija Anne Mäki. 

Invalidiliitto myös totesi, että yhdenvertaisuuslain uudistus edisti osittain vammaisten yhdenvertaisuutta, kun kohtuullisten mukautusten sisältöä muutettiin, mutta jätti kuitenkin samalla aukon lakiin esteettömyyden laiminlyönnin sääntelyn osalta. Yhdenvertaisuuslain lisäksi toimenpiteet, joissa edelleen tarvitaan Invalidiliiton näkemyksen mukaan vahvasti edistämistoimenpiteitä, ovat:

• Vammaisneuvostojen toiminnan tukeminen niiden vaikutusmahdollisuuksien ja resurssien varmistamiseksi. Invalidiliitto totesi, että osallistaminen ja vammaisneuvostojen toimintaedellytykset ovat monesti näennäisiä.
• Vammaisten pysäköintitunnuksen käyttöön yksityisillä pysäköintialueilla liittyvien ongelmien selvittäminen ja selvityksen tekeminen keinoista puuttua ongelmiin. Aihe on erityisesti liikuntavammaisille henkilöille tärkeä, koska monissa julkisissakin palveluissa pysäköintialueet ovat muuttuneet yksityisiksi eikä liikkumisesteisen pysäköintitunnus takaa yhdenvertaista liikkumismahdollisuutta. 
• Työkyvyttömyyseläkkeiden lineaarinen malli. Asiaa valmisteltiin jo pitkälle, mutta uudistus kariutui. Invalidiliitto tavoittelee joustavamman mallin edistämistä myös tulevalla hallituskaudella.    

Invalidiliitto edustettuna kuulemistilaisuudessa kahdella rintamalla

Vammaisfoorumi ry:n edustajaksi kuulemistilaisuuteen valittiin Invalidiliiton juristi Henrik Gustafsson. Vammaisfoorumi esitti toimintaohjelman toteutumisesta myös oman arvionsa.

"VANEn toimintaa pitäisi edelleen kehittää vammaisjärjestöjä osallistavampaan suuntaan. VANEn kokouksissa eri ministeriöt käyttävät suunnitellusti oman hallinnonalan puheenvuoronsa, mutta niistä ei ole aikaa käydä kunnon keskustelua eikä vammaisjärjestöjen edustajilla ole VANEn kokousasialistalla edes omaa 'kuulumiset' -kohtaa. Vammaisjärjestöjen edustajat ovat jääneet ulkokehälle näissä ministeriöiden keskusteluissa", summaa Gustafsson. 

Tutustu VANEn nykyiseen toimintaohjelmaan ja edelliseen seurantaraporttiin.