Vammaisneuvostoissa vaikutetaan vammaisille tärkeisiin kunta-asioihin

Vammaisneuvosto on kunnassa toimiva yhteistyöfoorumi vammaisyhdistyksille, viranomaisille ja kunnan päätöksentekijöille. Niin YK:n vammaissopimus kuin kuntalaki velvoittavat kuntia perustamaan vammaisneuvoston ja antamaan sille mahdollisuuden vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. 

Vammaiset eivät ole vain sote-kansalaisia 

YK:n vammaissopimuksen mukaan kaikissa vammaisia koskevissa asioissa, kuten poliittisessa päätöksenteossa ja lainvalmistelussa vammaiset ihmiset ja vammaisjärjestöt pitää osallistaa sekä neuvotella tiiviisti heidän kanssaan kunta-asioista. 

- Vammaiset ihmiset eivät ole vain sote-kansalaisia eli heitä eivät koske vain sosiaali- ja terveyshuollon asiat, vaan myös esimerkiksi rakennettu ympäristö, koulut ja pelastustoimi, Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson sanoo. 

- Vammaisneuvosto on vaikuttamistoimielin, jonka toiminta pitää olla konkreettista perusruohonjuuritason toimintaa. Se ei saisi olla kaukana ihmisistä, Invalidiliiton järjestöasiantuntija Tiina Ihalainen sanoo. 

Aitoa kohtaamista 

Se miten hyvin vammaisneuvostot toimivat eri puolilla Suomea, vaihtelee paljon. Joissakin kunnissa vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto on yhdistetty. Tätä Invalidiliitto ei kannata ja Invalidiliiton kuntavaalitavoitteissa liitto esittääkin, että vammaisneuvostojen roolia on vahvistettava ja eriytettävä ne yhdistetyistä vanhus- ja vammaisneuvostoista. Isommissa kunnissa voi olla toimiva vammaisneuvosto ja jopa vammaisasiamiehen virka. 

Tärkeää on aito kohtaaminen eli se, että vammaisneuvostolta ei vain jälkikäteen pyydetä lausuntoa jostakin asiasta, vaan osallistetaan jo varhaisessa vaiheessa ja oikeaan aikaan. Myös seuranta ja dokumentointi on tärkeää. Jos kunnassa tehdään esimerkiksi vammaispoliittinen ohjelma, sen toteutumista pitää seurata. 

Kuntavaalitavoitteissaan Invalidiliitto esittää, että kunnan on myönnettävä vammaisneuvoston edustajalle puhe- ja läsnäolo-oikeus ainakin keskeisimpiin kunnan lautakuntiin. Näin joillakin alueilla on jo tapahtunutkin. 

Vammaisneuvostot tarvitsevat myös koulutusta, jotta koko niiden tehtäväkenttä hahmottuisi. Koulutusta olisi hyvä järjestää yhteistyössä eri tahojen, kuten kuntien ja maakuntaliittojen kanssa. Invalidiliitto on pilotoinut koulutusta vammaisneuvostoille Itä-Lapin alueella. Tavoitteena on, että tällaista koulutusta voitaisiin jatkossa järjestää myös muualla Suomessa. 

Aktiivisia vammaisneuvostoja 

Myös hyvin toimivia vammaisneuvostoja löytyy eri puolilta Suomea. Etelä-Karjalassa Lappeenrannan vammaisneuvosto on saanut kunnostettua uimarantojen pyörätuoliluiskia ja sovittua kaupungin kanssa maksuttomasta liikkumisesteisen pysäköinnistä. Kunta pyytää siltä lausunnot kaikkiin avoimena oleviin kaavoihin, joissa vammaisneuvosto vähintään muistuttaa esteettömyyden tärkeydestä. Lisäksi sen aloitteesta on tehty vammaispoliittinen ohjelma koko Etelä-Karjalaan. 

Kunnallinen vammaispoliittinen ohjelma linjaa ne konkreettiset toimenpiteet, joilla kunnassa vahvistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista. Invalidiliitto esittää kuntavaalitavoitteissaan, että kunnan on vahvistettava vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumista laatimalla esimerkiksi juuri vammaispoliittinen ohjelma. 

- Etelä-Karjalassa vammaispoliittista ohjelmaa valmistelemassa olivat saman pöydän ääressä kunnat, vammaisneuvostot, Eksote eli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri sekä järjestöt. Etelä-Karjalassa maakunnallinen vammaisneuvosto kokoontui kerran ja toiveena on, että jatkossakin vammaisneuvosto toimisi yhdessä, Ihalainen sanoo.  

Myös Kymenlaaksossa Kouvolassa on vammaispoliittinen ohjelma tekeillä ja Kotkan vammaisneuvosto on hyvin aktiivinen toimielin ja ottaa kantaa paikallisesti asioihin. 

Samoin Päijät-Hämeessä Lahden seudulla vammaisneuvosto on tehnyt paljon aloitteita ja kannanottoja etenkin esteettömyysasioissa. Vammaisneuvoston tarkastuksen perusteella esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulun tilat on korjattu esteettömimmiksi. Vammaisneuvosto on ollut aktiivinen myös vammaispalveluihin, liikenteeseen ja katujen suunnitteluun liittyvissä asioissa.  

Kunnallinen demokratia on jäänyt talouden alle 

Gustafsson uskoo, että se miksi vammaisneuvostot toimivat eri tavalla eri puolilla Suomea on resurssointi- ja priorisointikysymys. 

- Kunnassa voidaan miettiä, että laitetaanko rahat esimerkiksi raviradan valaisemiseen vai vammaisten ihmisten oikeuksiin. Myös valtiovarainministeriö ohjaavana ministeriönä on keskittynyt siihen, että talouden pyörät pyörivät ja kunnallinen demokratia on jäänyt sen jalkoihin, Gustafsson jatkaa. 

Ihalaisen mukaan isojen kaupunkien vammaisneuvostoissa on ihan omanlaistaan vetovoimaa. 

- Siellä voidaan ajaa samanaikaisesti monta eri asiaa, joten se tuntuu ehkä siksi merkityksellisemmältä. Vammaisneuvostojen näkyväksi tekemisen taito on avainasemassa, Ihalainen jatkaa. 

Muutakin kuin paperilla vaikuttamista 

Vammaisneuvosto on vain yksi taho, missä vammaisten ihmisten kunta-asioihin vaikutetaan. Kunnissa voi olla myös esimerkiksi asiakasraateja, joissa on jäseninä vammaisia ihmisiä. Esimerkiksi Helsingissä on säännöllisesti kokoontuva kuljetuspalveluihin liittyvä asiakasraati. 

Vaikuttamisen ei tarvitse olla aina vain paperilla vaikuttamista. Kun uudet poliittiset päättäjät on valittu, he voisivat tehdä vammaisjärjestöjen kanssa vaikka esteettömyyskävelyn. Tai järjestää pelastusharjoituksen, jossa käytännössä mietittäisiin miten esteettömyys, saavutettavuus ja yhdenvertaisuus toteutuu pelastustoimessa. 

Lue lisää vammaisneuvoston roolista ja tehtävistä Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANEn sivuilta.  

Teksti: Kirsi Tervamäki