

Kuntalain perusteluiden mukaan vammaisneuvosto voi olla kunnan oma tai useamman kunnan yhteinen. Yhdistetty vanhus- ja vammaisneuvosto voidaan asettaa tilanteissa, jossa kunnassa tai alueella on vain vähän vammais- tai vanhusalan järjestötoimintaa. Kuopio on noin 126 000 asukkaallaan Suomen 8. suurin kunta, jossa toimii ainakin 50 aktiivista potilas-, vammais- ja kansanterveysyhdistystä. Kuopion kaupungin kaavailut yhdistää vammais- ja vanhusneuvostot ei näin ollen vastaa lain tarkoitusta. Neuvostojen yhdistäminen vaarantaisi vammaisten henkilöiden erityistarpeiden huomioimisen kunnallisessa päätöksenteossa sekä riittävän laajan edustuksellisuuden toteutumisen.
Vammaisten oikeuksia säätelevät muun lainsäädännön ohella erityisesti YK:n vammaisyleissopimus, vammaispalvelulaki ja yhdenvertaisuuslaki. YK:n vammaissopimus velvoittaa, että vammaiset ihmiset ja heitä edustavat järjestöt osallistetaan kaikessa heitä koskevassa päätöksenteossa. Vammaisneuvostolla lakisääteisenä vaikuttamistoimielimenä on tärkeä rooli vammaisten ihmisten osallistamisessa.
Lain mukaan vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Samoin lain mukaan vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus.
Vammaisuus voi koskettaa henkilön koko elämänkaarta ja vammaisuuden kirjo on moninainen. Varsinkin nuoret ja työikäiset vammaiset henkilöt kohtaavat arjessaan asioita, jotka eivät koske vanhusneuvoston kohderyhmää. Erillinen vammaisneuvosto on siis välttämätön, koska vain siten voidaan taata riittävän laaja asiantuntemus eri vammaryhmien tarpeista vammaisten henkilöiden eri elämänvaiheissa.
Vammaisneuvoston tehtävänä on edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta, mikä vaatii asiantuntemusta vammaisten ihmisten oikeuksista, esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Vanhusneuvosto puolestaan keskittyy ikäihmisten hyvinvointiin, palveluihin ja elinolosuhteisiin. Molemmat ryhmät voivat toki kohdata samoja haasteita esimerkiksi esteettömyydessä, palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa, joiden osalta neuvostojen kannattaa tehdä yhteistyötä. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä peruste vammais- ja vanhusneuvostojen yhdistämiselle.