Vammaisoikeudellista koulutusta julkisille oikeusavustajille

Tammikuussa 2024 pidetty koulutuksen ensimmäinen jakso keskittyi asianajoon syrjintäasioissa. Puhujina toimivat muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman, erityisasiantuntijat Jussi Aaltonen, Elli Björkberg ja Eeva Tupi sekä asiantuntija Elin Jungar yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan puheenjohtaja Outi Anttila sekä juristi Henrik Gustafsson Invalidiliitosta. 

Vammaisuuteen liittyvä syrjintä ja haasteet vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisessa ovat yleisin syy, miksi yhdenvertaisuusvaltuutettuun otetaan yhteyttä. ”Invalidiliiton osallisuusbarometriin vastanneista 1136 henkilöstä jopa 20 % on viimeisen kahden vuoden aikana tehnyt valituksen hallinto-oikeuteen. Tämä kertoo oikeudellisen avun merkityksestä ja tarpeesta”, sanoo Invalidiliiton kehitysvastaava Tuija Mäkelä. 

Uuden vammaispalvelulain sisältöä avattiin monista näkökulmista 

Marraskuussa 2024 pidetty koulutuspäivä käsitteli asianajoa vammaispalveluasioissa.  Yhdenvertaisuusvaltuutetun sijainen Robin Harms korosti avauspuheenvuorossaan, että valtuutetulle tulevien vammaisuutta koskevien yhteydenottojen määrä on kasvanut merkittävästi.  

Juristit Henrik Gustafsson (Invalidiliitto), Saara Kokko ja Tanja Salisma (Kehitysvammaisten Tukiliitto) sekä Taina Kölhi (Näkövammaisten liitto) kuvasivat puheenvuoroissaan uutta, vuodenvaihteessa voimaan tulevaa vammaispalvelulakia monelta eri kulmalta. Järjestöjen juristit esittelivät myös uuteen lakiin sisältyviä monenlaisia palveluita. 

Invalidiliiton neuvontalakimies Petteri Pitkänen kertoi esityksessään arkityössään kohtaamistaan tilanteista, jotka osoittivat konkreettisella tavalla päätöksenteon pohjana olevien normien kääntyneen normihierarkkisesti käänteiseen asentoon. ”Tämä yhdistyneenä joihinkin lainvastaisiin päätöksiin nakertaa pala palalta oikeus- ja hyvinvointivaltion perustaa, mitä voi pitää huolestuttavana ilmiönä”, totesi Pitkänen. 

Esittelijäneuvos Minna Verronen eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta esitteli ylimmän laillisuusvalvojan ratkaisuja. Työelämäprofessori, asianajaja Markku Fredman kävi läpi tilanteita, joihin sosiaalityöntekijät voivat omassa virkatyössään joutua. Äärimmäisissä tilanteissa ja silloin, kun vammaispalvelu on toistuvasti hylännyt oikeudellisesti kestämättömin perustein vammaiselta henkilöltä hänen hakemansa palvelut, hyvinvointialue ja sosiaalityöntekijä voisivat joutua rikosoikeudellisen punninnan kohteiksi. Fredman kuitenkin muistutti, että mahdollisen syytteen nostamisen on oltava ehdottomasti viimesijainen keino, ja siinä on noudatettava huolellista harkintaa. 

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan työ vammaisten ihmisten asioiden edistäjänä kuten yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston toimintakin on ollut nykyisin voimassa olevan lain soveltamisen ja vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden ja heihin kohdistuvan syrjinnän ehkäisemisen ja siihen puuttumisen kannalta hyvin tärkeää. Erityisasiantuntija Elli Björkberg avasi omassa puheenvuorossaan näkökulmaa lautakunnan ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston työskentelyyn.  

Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson piti koulutuspäivän päätöspuheenvuoron. ”Nähtäväksi jää, missä määrin uudella vammaispalvelulailla kyetään vahvistamaan vammaisten ihmisten tosiasiallisia mahdollisuuksia elää vammattomien ihmisten tavoin yhdenvertaista elämää ja omannäköistä arkeaan. Vasta ajan myötä uuden lain henki tulee todeksi. Se edellyttää myös teiltä julkisilta oikeusavustajilta aktiivista otetta eri tavoin vammaisten asiakkaidenne oikeuksien puolustamisessa ja ajamisessa”, sanoi Andersson. Hän myös muistutti Invalidiliiton neuvontapalvelun auttavan monenlaisissa vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä.