Vammaispalvelulain voimaantulon siirtymisessä sekä hyviä että huonoja puolia

Invalidiliiton mielestä lain voimaantulon siirrossa on sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvää on se, että lain korjaaminen antaa mahdollisuuden tarkentaa lakia, jotta sen soveltaminen on täsmällistä ja jotta voidaan olla varmoja, että vammaisia henkilöitä kohdellaan yhdenvertaisesti joka puolella Suomea. Keväällä 2023 hyväksytyn lain epätarkkarajaisuus olisi aiheuttanut hankaluuksia hyvinvointialueilla, kun laki ei tarjoa riittävän yksiselitteistä selkänojaa sen soveltamiseen.

Korjauksia tarvitaan 

Paljon julkisuudessakin keskustellut teemat ns. väliinputoajista sekä ikääntymisrajauksesta on ratkaistava jatkovalmistelussa. Lain soveltamisalaa on täsmennettävä, jotta on selvää, ketkä kuuluvat vammaispalvelulain soveltamisen piiriin. Tämä on tärkeää sekä palveluiden käyttäjien että hyvinvointialueiden työntekijöiden kannalta.  

Eduskuntakeskustelussa muistutettiin moneen otteeseen, että vammaispalvelulaki on nimenomaan vammaisille henkilöille tarkoitettu erityislaki, ei laajalle väkijoukolle palveluita tarjoava yleislaki. Invalidiliitto korostaa, että yhteiskunnan on huolehdittava myös vammaispalvelulain soveltamisalan ulkopuolelle jäävien henkilöiden julkisista palveluista.  

Huonoa lain voimaantulon siirrossa on se, että uuteen lakiin kirjattuja parempia palveluita ei saada vielä voimaan. Esimerkiksi liikkumisen tuen palvelut ovat Invalidiliiton arvion mukaan käyttäjilleen parannus nykytilanteeseen. Monen muunkin palvelun kohdalla on nähtävissä kohennusta nykytilanteeseen verrattuna.

Laki tarvitsee seurantamekanismin 

YK:n vammaisyleissopimus korostaa vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen osallistamista ja osallistumista kaikkeen heitä koskevaan päätöksentekoon. Invalidiliitto onkin mielellään ja aktiivisesti mukana siinä prosessissa, jossa lakia täsmennetään ennen sen voimaantuloa. Invalidiliitto muistuttaa, että valmisteluvaiheessa on huolehdittava täsmällisten vaikutusarviointien tekemisestä. 

Tarkentamisen yhteydessä lakiin on lisättävä seurantamekanismi, jota vammaisjärjestöt vaativat lakiin jo edellisellä kierroksella. Huolellisen seurannan avulla voidaan saada täsmällistä tietoa lain todellisesta toimivuudesta ja pystytään tekemään tarvittavia muutoksia. 

Vammaispalvelut ovat subjektiivisia, määrärahoihin sitomattomia oikeuksia, joista ei pidä leikata. Rahoituksen riittävyyden vahvistaminen, jotta vammaiset henkilöt saavat tarpeidensa mukaiset yksilölliset palvelut ja voivat elää yhdenvertaisina kansalaisina, on ydinkysymys niin tänään kuin tulevaisuudessakin.  

Eduskunnan tiedote 27.9.2023:
https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Vammaispalvelulain-voimaantuloa-siirretaan.aspx 

Invalidiliitto eduskunnassa kuultavana 8.9.2023:
https://www.invalidiliitto.fi/ajankohtaista/vammaispalvelulaista-tehtava-tasmallinen-ja-yhdenvertainen 

Lisätietoja: 

Toimitusjohtaja
Janne Juvakka
puh 040 591 7098 

Yhteiskuntasuhdejohtaja
Laura Andersson
puh 040 751 7225 

Juristi
Henrik Gustafsson
puh 044 765 0693