Vammaispalvelulakia on voitava soveltaa yhdenvertaisesti
5.11.2024
Invalidiliitto oli kuultavana 5.11. eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituksen esityksestä vammaispalvelulain muuttamisesta. Liiton pääviesti valiokunnalle oli, että lakitekstin muotoiluja tulee täsmentää, jotta lain soveltaminen hyvinvointialueilla olisi helpompaa.
Invalidiliitto ei ole täysin tyytyväinen vammaispalvelulakia koskevaan nykyiseen hallituksen esitykseen, eikä myöskään viime hallituskauden loppuvaiheessa hyväksyttyyn lakiesitykseen. Kummassakin lakitekstissä on niin paljon epätäsmällisyyttä ja tulkinnanvaraa, että lain yhdenvertainen soveltaminen hyvinvointialueilla tulee olemaan vaikeaa. Hyvää esityksessä on, että uuteen lakiin tuli paljon uusia palveluita.
Lain sanamuotoa tulee täsmentää
Invalidiliitto vaatii täsmentävän muotoilun lisäämistä lakiin sen soveltamisen helpottamiseksi. Lisäämällä lakitekstiin ’olennainen toimintakyvyn rajoite’, vammaispalvelulaki saadaan kohdentumaan niihin vammaisiin ihmisiin, joille muu, ensisijainen lainsäädäntö ei turvaa ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätöntä huolenpitoa ja mahdollisuutta aktiiviseen kansalaisuuteen.
”Mitä vaikeampi vamma henkilöllä on, sitä suurempi tarve hänellä on vammaispalvelulain mukaisille erityispalveluille. ’Olennainen toimintakyvyn rajoite’ kohdistaisi vammaispalvelut diagnoosirajattomasti niitä välttämättä tarvitseville ja niistä riippuvaisille vaikeimmin vammaisille henkilöille”, Invalidiliiton kantoja kuulemistilaisuudessa esitellyt juristi Henrik Gustafsson tähdentää.
Invalidiliitto perustelee lain täsmentämisen tarvetta perustuslain 19 §:n 1 momentilla, jossa säädetään välttämättömän huolenpidon antamisesta ihmisarvoisen elämän turvaamiseksi. ”Vammaispalvelulain tulee osaltaan toteuttaa tätä laissa määriteltyjen subjektiivisten oikeuksien avulla”, Gustafsson toteaa.
Ikääntyneiden vammaisten asema epäselvä
Hallitus esittää, että vammaispalvelulain mukaisia palveluja järjestetään vammaiselle henkilölle vain, jos hänen välttämätön avun ja tuen tarpeensa poikkeaa siitä, mikä on henkilön elämänvaiheessa tavanomainen tarve. Invalidiliitto katsoo perustuslakivaliokunnan saamien asiantuntijalausuntojenkin nojalla, että tämä niin sanottu elämänvaihepunninta on tarpeeton lisämääre, joka mahdollistaisi lain soveltamisessa yhdenvertaisuuslain kieltämän välillisen syrjinnän erityisesti ikääntyneiden vammaisten osalta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitettiin tämän momentin poistoa perustuslaillisten yhdenvertaisuuteen liittyvien ongelmien vuoksi.
Riittävät resurssit tulee turvata
Hyvinvointivaltiossa kukaan ei saa jäädä ilman tarvitsemiaan palveluita, mutta toissijaisena erityislakina vammaispalvelulaki ei voi liudentua yleislaiksi, jonka piiriin tulisi suuri joukko väestöstä. Liitto vaatii riittäviä resursseja sekä vammaispalvelulain että sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toteuttamiseen, jotta jokainen saa yksilöllisen tarpeensa mukaiset palvelut.
Invalidiliittoon tulee runsaasti viestejä ja palautetta vammaispalvelulaista ja sen mukaisten palveluiden toteutumisesta tai toteutumatta jäämisestä. Jäsenistöltä saadut arvokkaat huomiot ja palautteet on liitossa huomioitu lausuntoa työstettäessä. Invalidiliiton aiempaan vammaispalvelulakivaikuttamiseen voi tutustua vammaispalvelulaki-sivullamme.
Eduskunta käsittelee vammaispalvelulakia syysistuntokaudella 2024. Laki on tulossa voimaan 1.1.2025.