Vammaisten henkilöiden saatava palveluja yhdenvertaisesti hyvinvointialueilla

Vammaiset henkilöt ovat usein elämänmittaisesti riippuvaisia palvelujärjestelmästä eli keskimääräistä kansalaista riippuvaisempia palvelujärjestelmän toimivuudesta. Tällöin palveluketjujen toimivuus ja oikea-aikaisuus ovat keskeisiä asuinalueesta riippumatta.

Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ovat kokonaisuus, joka on tällä hetkellä hajallaan. Tieto ja yhteistyö vammaisten henkilöiden asioiden hoitamisessa on pirstaleista sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä. Palveluiden yhteensovittaminen on vaikeaa, kun kokonaiskuva puuttuu ja ammattilaiset toimivat eri organisaatioissa.

Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu on kiinnittänyt huomiota vammaisten henkilöiden eriarvoisuuteen eduskuntakertomuksessaan. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan vaihtelevat käytännöt palveluiden saatavuudessa asettaa vammaiset henkilöt eriarvoiseen asemaan. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan hyvinvointialueille siirryttäessä onkin kiinnitettävä erityistä huomiota alueiden mahdollisimman yhtenäisiin käytäntöihin.

Osaamiskeskukset varmistaisivat laadukkaat palvelut ja säästäisivät resursseja

Vammaisfoorumi on kantanut huolta nykytilanteesta ja laatinut ministeri Krista Kiurun pyynnöstä yhtenäisen mallin hyvinvointialueille vammaisten henkilöiden palveluiden järjestämisestä jo 19.12.2019. Malli vammaisasioiden osaamiskeskuksesta lähtee ajatuksesta, että sosiaali- ja terveydenhuollon osaaminen vammaisasioista keskitetään ja vammainen henkilö saa palvelunsa yhden luukun periaatteella. Osaamiskeskusta ei ole rajattu tiettyihin seiniin, vaan sillä voi olla aluepisteitä, etävastaanottoja ja osaamisen jakavaa konsultaatiota. Osaamiskeskuksen tarkoituksena on mahdollistaa muiden palveluiden nivominen sen yhteyteen.

Vammaisfoorumi uskoo, että vahva asiantuntijuus takaa oikeat ja oikea-aikaiset palvelut, jolloin kaikkien osapuolien resursseja säästyy. Myös moniammatillisuus ja asiantuntijuus vammaisasioissa vahvistuu. Vammaisfoorumi pitää tärkeänä, että hyvinvointialueille tulisi mahdollisimman yhtenäiset käytännöt toteuttaa vammaisten henkilöiden palveluita. Jäsenjärjestöt Invalidiliitto ja Kynnys ovat tavanneet hyvinvointialueiden vammaisten henkilöiden palveluiden vastuuvalmistelijoita ja keskustelleet mallin hyödyntämisestä valmisteluissa.

Pohjois-Pohjanmaan suunnitelmissa yhteneväisyyksiä vammaisfoorumin mallin kanssa

Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotannon vammaispalvelujen valmistelijat Marja Salo ja Tanja Koivisto esittelivät hyvinvointialueen vammaispalveluiden toimialuetta ja palveluiden organisointia Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella vammaisjärjestöjen verkoston kokouksessa toukokuun alussa. Kynnyksen järjestöpäällikkö Annina Heini esitteli tilaisuudessa Vammaisfoorumin osaamiskeskusmallia.

Annina Heini näki useita yhteneväisyyksiä esityksissä. Niissä nousivat esiin mm. tavoite turvata vammaisten asiakkaiden palvelut laajan hyvinvointialueen eri osissa sekä hyvinvointialueen vammaissosiaalityön erityisosaamisen keskittäminen.

– Pohjois-Pohjanmaalla voi hyvinkin olla mahdollisuus olla edelläkävijä vammaisten henkilöiden palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä, toteaa Heini tilaisuudessa.

– Esitys ja keskustelut selvensivät hyvin kehittämistyötä tässä vaiheessa, verkostokokouksen vetäjän roolissa toiminut Invalidiliiton järjestöasiantuntija Liisa Pitzén pohtii.

Yhteistyö järjestöjen ja hyvinvointialueen valmistelijoiden kanssa koettiin tärkeänä. Pohjois-Suomen vammaisjärjestöjen verkoston ja valmistelijoiden seuraavaa tapaamista ollaan suunnittelemassa ensi syksyyn.

Etelä-Pohjanmaalla osaamiskeskusmalli herätti kiinnostusta, mutta myös kysymyksiä

Annina Heini ja järjestöasiantuntija Hanna Lahti tapasivat Etelä-Pohjanmaan vammaispalvelujen valmistelijoita kesäkuun alussa. Malli herätti kiinnostusta, mutta myös paljon kysymyksiä konkreettisesta toteutuksesta.

– Etelä-Pohjanmaalla on paljon potentiaalia kehittää osaamiskeskusmallia, kun erityisosaamisen keskittämisen tarve on tiedostettu. Tämä on iso kokonaisuus kuten koko sotekin, joten sen rakentaminen konkreettisella tasolla ei käy hetkessä, mutta se maksaa taatusti vaivan takaisin. Onhan nämä asioita, jotka pitää joka tapauksessa saada kuntoon, niin miksei kerralla valmisteltaisi rakennetasolla palvelupolut toimiviksi, toteaa Heini.

– Keskustelussa valmistelijoiden kanssa nostin esiin myös juuri nimetyn Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen vammaisneuvoston roolin. On tärkeää, että myös heidät kutsutaan mukaan vammaispalvelujen kehittämiseen. Alustavasti jo mietittiin mahdollisuutta järjestää yhteisiä työpajoja vammaisneuvoston kanssa syksyn aikana, kertoo Lahti.

Myös Etelä-Pohjanmaalla keskusteluja tullaan jatkamaan valmistelijoiden kanssa tulevana syksynä.

– Olemme olleet mukana kehittämässä vammaisten palveluita hyvinvointialueilla. Nämä yhteiset tapaamiset osaamiskeskusmallin merkeissä ovat myös tärkeä keino viedä vammaisjärjestöjen viestiä valmistelijoille. Seuraava tapaaminen toteutuu jo ennen juhannusta Pirkanmaalla, iloitsee vastaava järjestöasiantuntija Mirva Kiiveri Invalidiliitosta.  
 

• Lue lisää Vammaisfoorumin mallista.
• Lyhyt tiivistelmä vammaisfoorumin mallista.