Vammaisten ihmisoikeudet turvattava kehysriihessä

Invalidiliitto odottaa hallitukselta päätöksenteon vastuullisuutta sekä YK-sopimuksenkin edellyttämää vammaisten ihmisten oikeuksien noudattamista. Vammaisvaikutusten arviointi on tehtävä kaikissa lainsäädäntöhankkeissa, jotta vaikutukset vammaisille ihmisille käyvät ilmi jo valmisteluvaiheessa ja haitalliset seuraukset voidaan välttää. Viime syksynä vammaisjärjestöt jätettiin YK:n vammaissopimuksen vastaisesti lainvalmistelun ulkopuolelle monen sellaisenkin lakihankkeen kohdalla, jotka kohdentuivat vammaisiin ihmisiin. 

Monet vammaiset ihmiset ovat heikossa taloudellisessa asemassa ja monet heistä ovat myös riippuvaisia erilaisista sosiaaliturvaetuuksista. Hallituksen leikkauspolitiikka aiheuttaa heille vaikeita tilanteita ja yhteiskunnalle aiempaa suuremman laskun ongelmien kasautuessa. ”Lyhytnäköiset säästöt vammaisten ihmisten välttämättä tarvitsemista palveluista heikentävät heidän mahdollisuuksiaan osallistua työelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan”, Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka painottaa.  

Invalidiliitto jakaa SOSTEn näkemyksen siitä, että kansalaisjärjestöjen rahoitusleikkaukset tulevat näkymään suurempina sote-kuluina. “Järjestöiltä leikkaaminen ei ole säästö, vaan se romuttaa toimivaa järjestelmää, joka tuottaa merkittävää hyötyä sosiaali- ja terveyssektorille ennaltaehkäisyn, hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen ja osallisuuden muodossa.” 

Invalidiliitto muistuttaa myös globaalin vastuunkantamisen tärkeydestä - kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyömäärärahoihin ei pidä kohdistaa leikkauksia. Vammaisten ihmisoikeuksien edistämisen on säilyttävä yhtenä Suomen kehitysyhteistyön prioriteettina.

Alla pureudumme tarkemmin kolmeen Invalidiliitolle tärkeään teemaan: työelämään ja sosiaaliturvaan, vammaispalveluihin ja esteettömyyteen. 

Työelämä ja sosiaaliturva

Invalidiliitto jakaa hallituksen näkemyksen siitä, että vammaisten ihmisten kannustimia ja mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille on parannettava. Onkin hyvä, että hallitusohjelmaan on kirjattu toimintaohjelma vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien työelämäosallisuuden lisäämiseksi. Tavoite työllisyysasteen nostamisesta 80 prosenttiin edellyttää konkreettisia keinoja, joilla vähennetään syrjintää työelämässä ja puretaan työllistymisen esteitä. Etenkin kun työttömyysturvaan ja asumistukeen tehdyt leikkaukset aiheuttavat uusia riskejä vammaisten ihmisten työllistymiselle ja toimeentulolle. Invalidiliitto kiirehtii toimintaohjelman käynnistämistä ja rahoituksen osoittamista sille.  

Vammaiset ihmiset ovat keskimääräistä useammin työelämän ulkopuolella. Viime vuosina inflaatio on nostanut hintoja. Tänä vuonna yhden henkilön taloudessa köyhyysraja on 1409 euroa. Minimieläkkeenä takuueläkkeen määrä on 976,59 euroa. Tähän päälle vammainen ihminen voi saada asumistuen ja eläkkeensaajan hoitotuen. Hoitotuki ei kuitenkaan välttämättä kata vamman tai sairauden aiheuttamia kuluja. Hallitus on toteuttanut jo useita sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia. Invalidiliitto painottaa, että sosiaaliturvaan ei tule enää kohdistaa uusia leikkauksia.

Vammaispalvelut 

On aivan välttämätöntä, että hallitus ei kohdenna säästötoimenpiteitä vammaispalveluihin. Vammaisten ihmisten palveluihin käytettävät julkiset varat ovat investointi, eivät kustannus. Oikea-aikaiset ja yksilölliset palvelut lisäävät palvelun käyttäjän toimintakykyä, estävät syrjäytymistä ja ehkäisevät raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarvetta. Vammaispalvelut mahdollistavat vammaisten ihmisten aktiivisen ja tuottavan yhteiskunnallisen toimijuuden, parhaimmillaan työllistymisen. Erilaiset palvelutarpeet lisääntyvät myös sosiaaliturvaetuuksien leikkausten myötä.   

 Työvoiman saatavuus nousee vammaispalvelujen toteuttamisessa keskeiseen rooliin. Erityinen riittävyysongelma liittyy niiden palveluiden tuottamiseen, joilla turvataan henkilökohtaista apua, tukea, ohjausta ja päivittäistä toimintaa. Valtaosa näistä tehtävistä on suorittavia töitä, matalan kynnyksen työpaikkoja yhä enenevässä määrin maahanmuuttajille, työelämään pyrkiville, alan vaihtajille ja jo ikääntyville työnhakijoille. Onkin välttämätöntä, että työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan, ja alalle tyypillinen pätkä- ja osa-aikatyö mahdollistetaan nykyistä paremmin. Hallituksen päätös työttömyysturvan suojaosan poistosta toimii valitettavasti täsmälleen päinvastoin. Hallituksen on tehtävä ratkaisuja, jotka takaavat, että sote-sektorilla on myös tulevaisuudessa riittävästi työvoimaa.    

Esteettömyys

Hallitusohjelma ei juurikaan sisällä konkreettisia edistysaskeleita yhteiskunnan esteettömyyden edistämiseksi. Päinvastoin, esteettömyyden edistämiseen suunnatut korjausavustukset ovat vähenemässä. Invalidiliitto on tästä kehityksestä huolissaan. Invalidiliiton viime syksynä toteuttama Osallisuusbarometri osoitti erittäin selkeästi, että suurimpana osallisuuden esteenä kyselyyn vastanneet kokivat esteelliset tilat mm. kulttuuripalveluissa ja liikuntapalveluissa. Esteetön yhteiskunta kaikille edellyttää resursseja ja toimenpiteitä sen edistämiseksi. Esteettömyys on ihmisoikeus, jota pääministeri Orpon ”vahvan ja välittävän” hallituksen tulee edistää.

Fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten itsenäinen liikkuminen tulee varmistaa esteettömällä julkisella liikenteellä ja turvallisella taksipalvelulla. Invalidiliitto tukee hallituksen toimia luottamuksen palauttamiseksi taksialalle. Pidämme välttämättömänä, että erityisryhmien kuljettajakoulutuksesta tehdään pakollinen, jotta vammaiset ihmiset saavat turvallista ja ammattitaitoista palvelua.

Janne Juvakka, toimitusjohtaja                    Laura Andersson, yhteiskuntasuhdejohtaja