Vammaisten ihmisten elämänpiiri kapeni korona-aikana

Jopa 74 prosenttia vastaajista kertoi liikkumisensa kodin ulkopuolella vähentyneen vuonna 2020. Vastaajista 22 prosentille korona-aika ei ollut vaikuttanut liikkumisen määrään. Vain neljällä prosentilla vastaajista liikkuminen oli kasvanut. 

Korona-aikana kutisti vammaisten ihmisten elämänpiiriä niin, että vain välttämätön liikkuminen kodin ulkopuolella tapahtui lähinnä kodin ja kaupan välillä. Etätyö ja -opiskelu vähensivät myös liikkumista.  

Uusia tapoja liikkumiseen 

Monissa vastauksissa nousi esiin pelko liikkua kodin ulkopuolella. Esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvat välttelivät liikkumista kauppakeskuksissa, joissa turvavälejä ei usein huomioitu. Aiemmin juuri kauppakeskuksissa oli helppo liikkua pyörätuolilla, mutta korona-aikana tästä tavasta piti luopua. Jotkut vastaajista olivat siirtäneet liikkumisensa ajankohdan myöhäisemmäksi, jolloin oli vähemmän ihmisiä liikkeellä. 

Sen sijaan ulkoilu jatkui entisellään tai jopa lisääntyi. Vammaiset ihmiset ulkoilivat enimmäkseen omalla piha-alueella tai kodin lähellä. Kuntosalien ja uimahallien sulkeminen sekä ryhmäliikuntatuntien loppuminen heikensivät vammaisten ihmisten toimintakykyä. Toisaalta omaa toimintakykyä pyrittiin ylläpitämään esimerkiksi katsomalla tv:n jumppaohjelmia. 

Itsenäisyys väheni

Monilla vastaajilla sosiaaliset suhteet vähenivät korona-aikana ja jotkut kertoivat eristäytyneensä ulkomaailmasta. Vammaisten ihmisten itsenäisyys ja omatoimisuus vähenivät, sillä entistä useampi vammainen oli riippuvainen läheisistään mm. siinä, että läheiset kuljettivat heitä eri paikkoihin. Taksipalveluja tai julkista liikennettä ei nähty riittävän turvallisena vaihtoehtona liikkumiselle.  

Taksipalveluiden käytössä korostui hygieniaan liittyvät kysymykset ja maskien käyttö. Avustamistilanteet koettiin haasteellisiksi, koska turvaväliä ei pystytty pitämään. Julkisen liikenteen käytön väheneminen johtui epävarmuudesta, käyttivätkö muut matkustajat maskia ja toteutuivatko turvavälit. 

60 prosentilla vastaajista pääasiallinen liikkumisen muoto oli oma auto ja sen merkitys korona-aikana korostui liikkumisen välineenä. Auto mahdollisti käynnit esimerkiksi kauppaan, mutta toi myös vaihtelua kodin sisällä olemiseen. Oman auton käyttäminen loi tunteen, että elämä oli edes jollain osa-alueella samanlaista kuin ennen korona-aikaa. 

Kysely toteutettiin 13.1.- 14.2.2021 ja siihen vastasi 377 henkilöä. Vastaajista 66 prosenttia käytti liikkumisessaan jotain apuvälinettä. 

Lisätietoa: Riitta Saksanen, asiantuntija, Invalidiliitto, riitta.saksanen@invalidiliitto.fi