Vammaisten ihmisten huomioiminen päätöksenteossa jakaa aluevaltuutettuja

15.2.2023

Invalidiliitto teetti kyselytutkimuksen aluevaltuutettujen tietotasosta ja asenteista. Suurin osa kyselyyn vastanneista 190 valtuutetusta katsoo, että liikuntavammaiset huomioidaan päätöksenteossa hyvin, mutta parantamisen varaa vielä on. Vastaajista 80 % on täysin tai lähes samaa mieltä, että jo myönnetyistä vammaispalveluista ei tule leikata, vaikka vammaispalvelulain soveltamisala laajenisi. Keskustelua vammaisten ihmisten palveluista jatketaan Invalidiliiton 85-vuotisjuhlakiertueella eri puolilla Suomea.

Kaikkien hyvinvointialueiden valtuutetuille suunnatussa kyselyssä* 68 % vastaajista katsoi, että liikuntavammaiset huomioidaan päätöksenteossa erittäin tai jokseenkin hyvin. Kuitenkin lähes viidesosa vastaajista (19 %) oli sitä mieltä, että liikuntavammaiset huomioidaan päätöksenteossa huonosti ja 13 % vastaajista ei osannut ottaa asiaan kantaa. Puolueittain ääripäitä edustivat RKP ja Vihreät. RKP:n valtuutetuista jopa 86 % näki tilanteen hyväksi, kun Vihreistä vain 46 % oli samaa mieltä.

Aluevaltuutettujen näkemyksen mukaan hyödyllisimpiä tapoja edistää liikuntavammaisten ihmisten oikeuksia ovat riittävä resursointi vammaispalveluihin ja -sosiaalityöhön, esteettömyyden edistäminen sekä alueellisten ja paikallisten vammaisneuvostojen roolin vahvistaminen. ”Riittävät resurssit oikea-aikaisiin palveluihin, läpileikkaavasti toteutuva esteettömyys sekä vammaisten ihmisten aito osallistaminen ovat Invalidiliitonkin mielestä erinomaisia keinoja edistää vammaisoikeuksia. Vammaisten ihmisten aktiivinen kansalaisuus ei kuitenkaan toteudu pelkkien puheiden avulla, vaan tarvitaan fiksuja päätöksiä, sanoo Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson.

Yhteensä 72 % vastaajista katsoi, että esteettömyys toteutuu hyvinvointialueilla hyvin. Esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta edistetään hyvinvointialueiden päätöksenteossa yleisimmin sisällyttämällä ne hyvinvointialueen strategiaan (46 % vastaajista). Neljäsosa vastanneista valtuutetuista ei kuitenkaan osannut sanoa, miten esteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta edistetään omalla hyvinvointialueella.

Vammaispalveluista ei olla valmiita leikkaamaan

Vammaispalvelulain tunteminen jakaa aluevaltuutettuja: 62 % sanoo tuntevansa lain ainakin jokseenkin hyvin, 38 % jokseenkin tai erittäin huonosti. Parhaiten vammaispalvelulakia ilmoittavat tuntevansa RKP:n (86 %), Perussuomalaisten (70 %) ja SDP:n (66 %) valtuutetut. YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista tuntee puolet vastaajista.

Suurin osa kaikista vastaajista katsoo, että vammaisten ihmisten yksilölliset tarpeet tulee huomioida kuljetus- ja muissa palveluissa sekä harrastusmahdollisuuksissa, vaikka se tarkoittaisi suurempia kustannuksia keskiarvoiseen palvelutarpeeseen verrattuna. Vastanneista aluevaltuutetuista 80 % on täysin tai lähes samaa mieltä, että jo myönnetyistä vammaispalveluista ei tule leikata, vaikka vammaispalvelulain soveltamisala laajenisi.

Juhlakiertueella keskustellaan vammaisten ihmisten palveluista

Invalidiliitto juhlii 85-vuotista taivaltaan kahdeksalla paikkakunnalla helmi-maaliskuussa. Jäsenistölle suunnatun osuuden jälkeen vuorossa on kaikille avoin tilaisuus, jonka paneelikeskusteluissa nostetaan esille erityisesti vammaisten ihmisten palveluiden laatu ja saatavuus hyvinvointialueilla sekä tulevat eduskuntavaalit. Keskustelijoiksi on kutsuttu poliittisia päättäjiä ja vammaisia ihmisiä.

Kiertuepaikkakunnat ja päivämäärät

Lisätiedot kunkin paikkakunnan ohjelmasta löytyvät alla olevien linkkien kautta. Kaikille avoimet paneelikeskustelut alkavat kaikilla paikkakunnilla kello 15.30.

* Aula Research toteutti Invalidiliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen aluevaltuutettujen tietotasosta ja asenteista. Lisäksi selvityksessä kartoitettiin aluevaltuutettujen tietotarpeita. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat aluevaltuutetut kaikilta hyvinvointialueilta (pl. Helsingin sote-lautakunta). Kyselyyn vastasi 190 valtuutettua.