Vammaisten ihmisten palvelut turvattava myös heikentyneessä taloustilanteessa

Vammaispalveluiden riittävästä rahoituksesta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa.  

- Kyse on vammaisten ihmisten kannalta elintärkeistä palveluista, joita ilman ihmisarvoinen ja itsenäinen elämä ei toteudu, Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen sanoo. 

Liikkumisen ja henkilökohtaisen avun palvelut ovat keskeisiä vammaispalveluita, joilla toteutetaan vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia. Samalla ehkäistään vammaisten ihmisten syrjäytymistä ja lisätään hyvinvointia sekä mahdollisuutta yhdenvertaiseen osallisuuteen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Vammaisten ihmisten osallisuutta ja toimintakykyä tukevat myös monet terveydenhuollon palvelut, kuten lääkinnällinen kuntoutus ja yksilölliset apuvälinepalvelut.  

Tavoitteena yhdenvertainen työelämä 

Vammaisten ihmisten joukossa työttömyys on suurta. Joukossa on koulutettuja ammattilaisia, jotka eivät pääse työelämään, koska rakennettu ympäristö ei ole esteetöntä ja edelleen, 2020-luvulla, osalla työnantajista on vaikeuksia suhtautua yhdenvertaisesti vammaiseen työnhakijaan. Pääministeri Marinin hallituksen työllisyystavoitteen toteutuminen edellyttää myös vammaisten ihmisten työllisyysasteen nostamista. Tarvitaan sekä asennemuutosta että räätälöityjä yksilöllisiä tukipalveluita, jotta vammaiset ihmiset voisivat osallistua yhdenvertaisesti työelämään. 

Sopivaa työtä on löydettävissä kaikille, mutta se vaatii työelämätoimijoilta vahvempaa otetta ja olemassa olevien keinojen tehokkaampaa hyödyntämistä. Esimerkiksi työolosuhteiden järjestelytukea pitäisi olla käytettävissä nykyistä enemmän.  

- Invalidiliiton “Sopivaa työtä kaikille” -konseptissa yhdistetään järjestökentän, julkisen sektorin ja yksityisen sektorin toimijoiden osaaminen ja verkostot. Esitämme tämän konseptin monistamista nykyistä laajemmaksi ja vaikuttavammaksi, Pohjonen sanoo. 

Sote-järjestöiltä ei saa leikata  

Invalidiliitto on huolissaan budjettiesityksistä, joissa sote-järjestöihin kohdistuu suuria rahoitusleikkauksia. Liitto korostaa, että sosiaali- ja terveyssektorilla toimivat järjestöt tekevät työtä yhteiskunnan heikompiosaisten tukemiseksi ja auttamiseksi. Monet järjestöt toimivat paikallisesti lähellä ihmistä tarjoten erilaisia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimintoja ja vertaistukea, joita ei olisi saatavilla ilman näitä järjestöjä. Järjestöissä on myös ainutlaatuista asiantuntijuutta esimerkiksi rakennetun ympäristön esteettömyydestä sekä palvelujen ja tiedon saavutettavuudesta, joiden avulla voidaan mahdollistaa yhdenvertaisen osallisuuden toteutuminen.  

- On lyhytnäköistä leikata järjestöjen rahoitusta, koska jos ihmiset jäävät ilman tarvitsemaansa apua, tukea ja toimintaa, seuraukset ovat inhimillisesti ikäviä ja tulevat kansantaloudelle kalliiksi. Leikkauspolitiikalla on suuri hintalappu, Pohjonen sanoo. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tavoitteena on myös julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyö terveyden ja hyvinvointierojen kaventamiseksi ja eri ihmisryhmien osallisuuden varmistamiseksi. Jos järjestöjen rahoitusta leikataan, kavennetaan myös tämän yhteistyön edellytyksiä ja lisätään kansalaisten välistä eriarvoisuutta. 

Lisätietoja: pääjohtaja Petri Pohjonen 050 2842 ja yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson 0407517225.