Vammaisten ihmisten tarpeita ei saa enää ohittaa

Invalidiliiton liittovaltuusto muistuttaa, että YK:n vammaisyleissopimus on osa kaikkia toimijoita velvoittavaa lainsäädäntöä. Sopimuksen läpileikkaavia teemoja ovat esteettömyys, yhdenvertaisuus ja osallisuus, joiden tulee ohjata myös hyvinvointialueiden päätöksentekoa. Ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus eivät ole mielipide- tai kustannuskysymys.

Vammaisten ihmisten arkielämän toimivuuden kannalta yhteiskunnan palvelut ovat keskeisiä ja jopa elintärkeitä. Palvelujärjestelmän pettäminen vaikuttaa kielteisesti vammaisten ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, heidän opiskelumahdollisuuksiinsa sekä työllistymiseen ja työssäkäyntiin. Leikkaukset eivät viime kädessä ole säästöjä, vaan ne aiheuttavat myöhemmin yhteiskunnallemme valtavia kustannuksia sekä inhimillistä kärsimystä vammaisille ihmisille.

Invalidiliiton osallisuusbarometriin (n = 1136) vastanneista 21 % koki osallisuutensa erittäin heikoksi. Henkilökohtaista apua saavista 35 % koki, että ei saa apua riittävästi, vaikka kyseessä on vammaispalvelulakiin perustuva subjektiivinen oikeus. Barometrin mukaan liian pitkät jonotusajat sosiaali- ja terveyspalveluissa haittaavat palveluiden saamista eniten. Ongelmallista on myös se, että joutuu selvittämään tilannettaan useaan kertaan eri ammattilaisille. Vammaista henkilöä kuormittaa merkittävästi toistuva todistustaakka omasta toimintakyvystään, vaikka toimintarajoite on pysyvä.

Huolestuttavaa on, että noin neljännes barometriin vastaajista oli jättänyt käymättä lääkärissä ja tinkinyt lääkeostoksista rahan puutteen vuoksi viimeisen vuoden aikana. Tämä kaikki kertoo karua kieltä hyvinvointivaltiomme tilasta.  

Vammaisten ihmisten kokemustietoa ja osaamista tulee hyödyntää nykyistä paremmin. On tärkeää, että hyvinvointialueiden vammaisneuvostot otetaan osaksi päätöksentekoprosesseja ja niille annetaan mahdollisuus tehdä esityksiä aluehallitukselle ja -valtuustolle sekä puhe- ja läsnäolo-oikeus hyvinvointialueen kaikissa lautakunnissa ja valtuustossa. Asiat tulee tuoda vammaisneuvostoille oikea-aikaisesti, niin että niihin pystytään oikeasti vaikuttamaan. Hyvinvointialueiden kannattaa huolehtia jatkossakin järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytysten turvaamisesta.

Anni Täckman
Liittovaltuuston puheenjohtaja, Invalidiliitto ry

Janne Juvakka
Toimitusjohtaja, Invalidiliitto ry

Kuva: Kelan mediapankki