Vammaisten nuorten oikeuksien edistäminen vaatii tekoja päättäjiltä

Nuoret olivat etukäteen toivoneet, että keskustelussa nostetaan esiin neljä asiaa: esteettömyys, työ, koulutus ja mielenterveys. Kaikista näistä asioista päästiin keskustelemaan ja nuoret toivat esiin mm. työharjoittelupaikkojen saamisen vaikeuden, työpaikan saamisen merkityksen ja opinto-ohjauksen roolin jatko-opintoihin ohjaamisessa. 

Kuka valvoo esteettömyyttä? 

Nuoret halusivat tuoda tapaamisessa esiin, että nuorten osallistumiseen liittyy usein esteitä, joita päättäjätkään eivät helposti tule ajatelleeksi. Osallistuminen ei ole mahdollista, jos matkustaminen ei onnistu. Esteettömiä bussi- ja junapaikkoja tarvitaan enemmän. Erilaisiin tapahtumailmoituksiin tulisi saada myös selvitys siitä, miten esteetön ja saavutettava tapahtuma on. Voisiko esteellisestä rakentamisesta määrätä sanktioita ja kuka esteettömyyttä valvoo kokonaisuudessaan? 

Kansanedustajat halusivat tietää nuorten näkemyksen myös siitä, onko uusilla asuinalueilla opittu rakentamaan esteetöntä ja onko tilanne rakentamisen suhteen parantumassa.  

Mielen hyvinvoinnin tukeminen ensisijaista 

Mielenterveyteen liittyvässä keskustelussa nostettiin esiin THL:n ja Invalidiliiton yhteistyössä tekemä selvitys liikuntarajoitteisista nuorista. Selvityksen tulosten mukaan vammaisten nuorten tyytyväisyys elämään on huomattavasti huonompi kuin muiden nuorten. Lisäksi vammaiset nuoret kohtaavat monin verroin enemmän kiusaamista ja väkivaltaa. Vammaisilla nuorilla on myös enemmän mielenterveysdiagnooseja ja psyykenlääkkeiden käyttöä. Nuoret toivat esiin omia kokemuksiaan tähän taustaan peilaten ja pohtivat, millaista mielenterveyteen liittyvää tukea vammaisille nuorille voisi tarjota. 

Tapahtuman puheenjohtajana toiminut Invalidiliitossa työntekijänä juuri aloittanut nuori Selda Demirtas kommentoi keskustelua.  

– Minun mielestäni keskustelu meni oikein mukavasti. Se oli jouhevaa ja saimme tuotua esille monia asioita ja näkökulmia vammaisten nuorten elämään vaikuttaviin asioihin. Tuli tunne, että VAMYT-työryhmän jäsenet olivat oikeasti kiinnostuneita ja esille tuomamme asiat otetaan huomioon myös työryhmän myöhemmissä keskusteluissa, hän iloitsee.  

Tapaamisessa korostettiin, että vammaisten oikeuksien edistäminen ei ole puoluepolitiikkaa, vaan se on asia, joka koskee kaikkia päättäjiä. 

– Keskustelu toi hyvin esiin myös sen, kuinka tärkeää vammaisten asioiden edistäminen on valtakunnallisen päätöksenteon lisäksi myös kunnallisella tasolla, toteaa Invalidiliiton nuorten vaikuttamistoiminnasta vastaava Sanna Saarimaa.  

– Nuoret ovat omissa kuntavaaliteemoissaan tuoneet esiin ehdotuksia vammaisten nuorten huomioimiseen kunnan toiminnassa. Päätöksenteon pitää ulottua eri tasoille, jotta vaikutukset vammaisten ihmisten elämään ovat merkittäviä, Saarimaa muistuttaa.