Vammaisvaikutusten arviointi unohtui sosiaaliturvaa leikatessa

Invalidiliitto muistuttaa sosiaali- ja terveysministeriötä YK:n vammaissopimuksen velvoitteista, joiden perusteella vammaisia henkilöitä koskevan lainsäädännön valmistelussa ja päätöksenteossa tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen kanssa. Yllä mainituista viidestä lakihankkeesta vain yhden kohdalla lausuntopyyntö lähetettiin vammaisjärjestöille, vaikka jokaisessa on kysymys vammaisia ja heidän oikeuksiaan koskettavasta aiheesta. Lausuntojen jättämiselle varatut ajat eivät ole myöskään noudattaneet valtioneuvoston ohjeistuksia, mikä osaltaan heikentää järjestöjen mahdollisuuksia vaikuttaa valmistelutyöhön.

Esitysten mukaiset sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat pääosin jo ennestään haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, esimerkiksi työttömiin, pitkäaikaissairaisiin ja ihmisiin, joilla on työkyvyn rajoitteita. Eri etuuksiin liittyvät muutokset sekä indeksijäädytykset yhdessä tulevat lisäämään eriarvoisuutta ja ajamaan yhä useamman ihmisen viimesijaisen toimeentuloturvan piiriin. Invalidiliitto arvostelee sitä, että lakiehdotusten vaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi vammaisten ihmisten kannalta. Invalidiliitto pitää kuitenkin positiivisena sitä, että indeksitarkistusten jäädytys ei koske vammaisetuuksia, eläkkeitä eikä eläkettä saavan hoitotukea.

Ehdotetut työttömyysturvalain muutokset tulisivat lisäämään eriarvoisuutta vakinaisessa työssä olevien sekä määräaikaisissa ja epätyypillisissä työsuhteissa olevien välillä. Vammaisilla ihmisillä osa-aikaisia ja epätyypillisiä työsuhteita on keskimääräistä enemmän. Työssäoloehdon tuloraja ollaan asettamassa liian korkeaksi esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleville. Lisäksi työttömyysturvan suojaosuuden poistaminen heikentää vammaisten ihmisten mahdollisuuksia tehdä keikkatöitä tulotason nostamiseksi.

Invalidiliitto katsoo, että toimeentulotukeen esitetyt muutokset eivät ole työntekoon kannustavia. Tavoitteena olevat säästöt ja myönteiset työllisyysvaikutukset tulisi toteuttaa muilla keinoin kuin kiristämällä kaikkein vaikeimmassa sosioekonomisessa tilanteessa elävien ihmisten olosuhteita. Heidän tilanteensa tai työmarkkina-asemansa ei parane jo entisestään hankalia elinolosuhteita heikentämällä.

Invalidiliitto kannattaa esityksessä sitä, että asumismenot voidaan hyväksyä täysimääräisinä, jos hakijan tai hänen perheenjäsenensä tarvitseman erityisen hoidon tai vammaisuuden vuoksi tarvittavien apuvälineiden käytöstä aiheutuva lisätilan tarve sitä edellyttää tai asunnossa on tehty vammaispalvelulain mukaan tehdyt muutokset. Invalidiliitto huomauttaa, että tämän lisäksi tulisi huomioida lisätilan tarve myös mahdollisen henkilökohtaisen avustajan käytöstä johtuen.

Invalidiliiton näkemyksen mukaan myös suunnitellut kuntoutusetuuksien leikkaukset kohdistuvat ihmisryhmään, joka on jo valmiiksi heikommassa työmarkkina-asemassa muuhun väestöön nähden. Esitetyt leikkaukset vähentävät kannusteita kouluttautua ja osallistua ammatilliseen tai muuhun työelämään tähtäävään kuntoutukseen. Nuorten kuntoutusrahojen leikkaukset voivat johtaa negatiivisiin työllisyysvaikutuksiin ja johtaa palveluiden- ja tuentarpeen lisääntymiseen toisaalla.

Esitetyt muutokset yleiseen asumistukeen tulisivat ajamaan monet vammaiset ihmiset taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen. Asumiskustannuksiin tarvittavien tulojen hankkimisessa ei ole huomioitu ihmisiä, joiden työkyky riittää vain osa-aikatyöhön. Etenkin vammaiset opiskelijat joutuvat yhä ahtaammalle, koska heillä on harvemmin työskentelymahdollisuuksia tai voimavaroja tehdä töitä opiskelujen ohella. 

Perusomavastuun korottaminen 50 prosenttiin pienentää työnteosta käteen jäävää tuloa, ja ansiotulovähennyksen poistaminen heikentää merkittävästi kannustimia ottaa vastaan työtä etenkin pienillä kuukausittaisilla työtunneilla. Invalidiliitto näkee tämän riskinä sekä osa-aikatyötä tekevien vammaisten henkilöiden toimeentulon että vaikeasti vammaisia avustavien, osa-aikaisesti työskentelevien henkilökohtaisten avustajien työn tekemisen kannattavuuden ja siitä seuraavan työntekijöiden saatavuuden näkökulmasta.

Yhteenvetona muistutamme hallitusta siitä, että Suomi on sitoutunut YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sopimus edellyttää, että Suomen valtio tunnustaa vammaisten henkilöiden oikeuden riittävään elintasoon, kuten ravintoon, vaatetukseen ja asumiseen sekä elinolojen jatkuvaan paranemiseen.  Valtion tulee sopimuksen velvoittamana toteuttaa asianmukaiset toimet tämän oikeuden toteutumisen turvaamiseksi ja edistämiseksi ilman syrjintää vammaisuuden perusteella.

• Invalidiliiton lausunto indeksijäädytyksistä
• Invalidiliiton lausunto työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
• Invalidiliiton lausunto toimeentulotukilain muuttamisesta
• Invalidiliiton lausunto Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta
• Invalidiliiton lausunto yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätietoja lausunnoista

Anne Mäki
Asiantuntija, koulutus- ja työllisyyspolitiikka
044 765 1364

Ranja Alava
Juristi
044 465 6050