Vapaaehtoiset vaikuttajat pohtivat keinoja vaikuttaa hyvinvointialueiden valmisteluihin
17.2.2022
Invalidiliiton alueellisten vaikuttajaverkostojen jäsenet kokoontuivat yhteen keskiviikkona 6.2. jakamaan hyviä käytänteitä vaikuttaa hyvinvointialueiden muodostumiseen ja verkostoitumaan toistensa kanssa. Paikalla oli 27 vapaaehtoista vaikuttajaa eri puolilta Suomea. Myös liiton järjestöasiantuntijat kertoivat verkkotilaisuudessa konkreettisesta vaikuttamistyöstään hyvinvointialueilla.
Tapaamisessa käytiin läpi Invalidiliiton tavoitteita hyvinvointialuestrategioihin liittyen ja pohdittiin keinoja vaikuttaa hyvinvointialueiden palveluihin ja rakenteisiin. Vaikka monella alueella asioita on valmisteltu jo pitkälle, edelleen on aika vaikuttaa. Maaliskuun alussa toimintansa aloittavat aluevaltuustot tulevat päättämään monista tärkeistä linjauksista, kuten hyvinvointialuestrategiasta ja hallintosäännöstä.
Aluestrategioissa tärkeä huomioida esteettömyys ja osallisuus
Hyvinvointialueen palvelustrategiaan tulisi asettaa selkeät edellytykset ja vaatimukset sille, että esteettömyys toteutuu koko palveluprosessissa ja tämän tulisi näkyä myös kilpailutuskriteereissä. Invalidiliitto yhtyy myös Vammaisfoorumin ehdotukseen vammaisten ihmisten palveluiden ja osaamisen keskittämisestä erityisiin osaamiskeskuksiin. Myös vammaisten ihmisten osallisuudesta ja osallistumisesta palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin tulisi tehdä kirjaukset hyvinvointialuestrategiaan.
Lue lisää Invalidiliiton tavoitteista aluestrategioihin (pdf.)
– Tärkeää olisi myös vaikuttaa hyvinvointialueen vammaisneuvostojen valmisteluun ja niiden toimintasääntöön. Toimintasäännön tulee hyväksymään aluehallitus. Aluevaltuusto puolestaan hyväksyy hyvinvointialueen hallintosäännön, mihin tulisi kirjata vammaisneuvoston puhe- ja läsnäolo-oikeus hyvinvointialueen toimielimissä, tähdensi vastaava järjestöasiantuntija Mirva Kiiveri.
Invalidiliiton järjestöasiantuntija Sanna Leppäjoki-Tiistola kertoi konkreettisena esimerkkinä osallistumisestaan Satakunnan vammaisneuvoston toimintasäännön valmisteluun.
Lue lisää Invalidiliiton näkemyksistä hyvinvointialueen vammaisneuvoston valmisteluun (pdf.)
Järjestöasiantuntija Milla Ilonen puolestaan kertoi, kuinka vammaiset ihmiset on kutsuttu osallisiksi Pirkanmaan maakunnallistuvien apuvälinepalveluiden kehittämiseen.
– Itse olen päässyt vaikuttamaan apuvälineiden luovutusperusteisiin ja painottanut asiakkaan osallisuuden tärkeyttä apuvälineprosessin eri vaiheissa. Uudistuneeseen apuvälinekeskukseen on perustettu myös asiakasraati, jonka kokemustietoa hyödynnetään aktiivisesti, kertoo Ilonen.
Hyvinvointialueet tarvitsevat järjestöyhteistyötä ja kokemustietoa
Hyvinvointialueiden tulisi omalta osaltaan turvata myös järjestöjen taloudelliset edellytykset ja esteettömät toimitilat. Hyvinvointialueille tarvitaan myös selkeät rakenteet ja yhdessä sovitut toimintatavat järjestöyhteistyön toteuttamiseen. Järjestöasiantuntija Liisa Pitzen kertoi järjestöyhteistyön rakentumisesta osaksi hyvinvointialuetta Pohjois-Pohjanmaalla ja järjestöasiantuntija Aapo Rantanen Uudenmaan vammaisjärjestöjen organisoitumisesta.
– Uudellamaalla ollaan tilanteessa, jossa maakunta on jaettu viiteen hyvinvointialueeseen. Jokaisessa niissä laaditaan strategioita samanaikaisesti, joten vapaaehtoisten aktiiviemme rooli vain kasvaa vaikuttamisessa, kun vaikuttamisen paikat lisääntyvät. Tämän vuoksi tilaisuus oli erittäin tarpeellinen, Rantanen kommentoi.
Vapaaehtoiset vaikuttajat pitivät tärkeänä vaikuttaa muun muassa esteettömiin palveluihin, vammaisten ihmisten palveluiden keskittämiseen erityisiin osaamiskeskuksiin, vammaisten ihmisten valinnanvapauteen omien palveluidensa suhteen, vammaisneuvostojen rakentumiseen ja puhe- ja läsnäolo-oikeuteen hyvinvointialueen toimielimissä sekä vammaisten ihmisten osallisuuteen. Keskusteluissa todettiin myös, että jokainen voi lähteä aktiivisesti mukaan alueelliseen ja paikalliseen vaikuttamistoimintaan.
Seuraava alueellisten vaikuttajaverkostojen tapaaminen järjestetään 28.4.2022.
Invalidiliiton järjestöasiantuntijat osallistuvat erilaisiin työryhmiin osana hyvinvointialueiden valmisteluja ja vaikuttavat hyvinvointialueiden muodostumiseen. Vapaaehtoiset vaikuttajat ovat tärkeässä roolissa osana alueellista ja paikallista vaikuttamistoimintaa.
