Sote-aiheisia kuutioita. Kuvituskuva.
19.12.2022
Vuoden 2023 alussa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Heti alkuvuodesta tämä ei välttämättä aiheuta suuria mullistuksia kenenkään arkeen. Jos omalla alueella on jo ennenkin toimittu sote-kuntayhtymässä, voivat henkilöstö, vastaanotot ja puhelinnumerot pysyä samoina kuin ennenkin. Mahdolliset uudet yhteystiedot kannattaa kuitenkin tarkistaa hyvinvointialueen tai kunnan verkkosivuilta.

Eläkkeisiin ja muihin etuuksiin indeksikorotukset 

Kelan etuudet ja eläkkeet nousevat 4,2 prosentin indeksikorotuksella 1.1.2023 alkaen. Indeksikorotus korottaa samalla ansiopäivärahan ns. perusosaa, jolloin myös ansiopäivärahan määrä kasvaa. 

Työeläkkeet tarkistetaan työeläkeindeksillä, joka nostaa työeläkkeitä 6,8 prosentilla vuoden alusta. 

Asumistuissa huomioidaan lämmityskuluja

Yleisen asumistuen lämmityskustannuksia koskevaa normia sekä omakotitalon hoitomenoja koskevaa normia korotetaan 57 prosentilla vuodelle 2023. Vastaavat korotukset tehdään myös eläkkeensaajan asumistukeen. Normi määrittelee enimmäismäärän, joka erikseen maksettavina lämmityskuluina otetaan huomioon. Esimerkiksi yleisen asumistuen lämmitysnormi yhden hengen ruokakunnalle on 42 euroa vuonna 2022.   

Korotukset asumistuen normiin tulevat merkittävälle osalle tuen saajista voimaan vasta viiveellä. Yleinen asumistuki tarkistetaan asumismenojen muutoksen vuoksi, jos ruokakunnan huomioon otettavat asumismenot nousevat vähintään 50 euroa kuukaudessa. Monella normien korotukset eivät aiheuta näin suurta nousua ja heillä asumistukea tarkistetaan vasta joko vuositarkistuksessa tai muiden olosuhteiden muutoksen perusteella. 

Lääkekorvauskattoon ei korotuksia

Korvattujen lääkekustannusten vuosiomavastuu eli lääkekatto on vuodelle 2023 jäädytetty vuoden 2022 tasoon. Lääkekatto täyttyy, kun lääkekustannukset ylittävät 592,16 euroa. Tämän jälkeen asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta vain 2,50 euron omavastuun. Ilman lääkekaton jäädytystä olisi sen taso noussut usealla kymmenellä eurolla. 

Vuodenvaihteessa osa Kela-korvauksista poistuu 

Sairaanhoidon Kela-korvauksia saa tammikuusta 2023 lähtien vain lääkärinpalkkioista ja toimenpiteistä, jotka on määrännyt psykiatrian tai suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri tai hammaslääkäri. Lisäksi psykologin tutkimukset korvataan jatkossakin. Muilta osin yksityisen terveydenhuollon tutkimuksen ja hoidon korvaukset poistuvat. 

Kelan korvaamat matkat  

Kela korvaa matkoja yleensä lähimpään terveydenhuollon hoitopaikkaan ja Kelan järjestämään kuntoutukseen. Jos hoitoon on hyvinvointialueen maksusitoumus tai palveluseteli, matka korvataan sinne, mistä asiakas on hoidon saanut. Jos valitsee hoitopaikkansa valinnanvapauden perusteella, matkoja korvataan rajoitetusti.  

Matkat yksityiseen terveydenhuoltoon korvataan vain silloin, jos siellä annettu hoito on sairausvakuutuksesta korvattavaa.  

1.1.2023 alkaen Kela ei enää lähetä erillistä korttia (ns. matkakattokortti) osoituksena vuosiomavastuun (300 e) täyttymisestä. Matkakorttia ei enää tarvita taksimatkalla, koska taksien tilausvälityskeskukset saavat Kelasta automaattisesti tiedon siitä, jos asiakkaalta ei tarvitse periä omavastuuta. Jos asiakas on kuitenkin maksanut matkastaan omavastuun, vaikka vuosiomavastuu olisi täyttynyt, Kela palauttaa perityn omavastuun asiakkaalle automaattisesti. Asiakas voi tarkistaa matkakustannusten omavastuukertymän OmaKelasta. Jotta Kela voi korvata taksimatkan, matka täytyy tilata aina alueellisesta tilausvälityskeskuksesta. 

Osasairauspäivärahan muutos

Osasairauspäivärahan saamisen edellytyksiä muutetaan. Kokoaikatyön määrittelyä muutetaan niin, että säännöllinen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa. Lisäksi osasairauspäivärahan enimmäisaikaa pidennetään 150 arkipäivään. 

Verotuksen invalidivähennys poistuu  

Soteuudistuksen yhteydessä toteutettiin lakimuutos, joka poistaa verotuksen invalidivähennyksen 1.1.2023 alkaen. Tuloverolain kunnallisverotuksen ja valtionverotuksen invalidivähennystä koskevat säännökset (104 ja 126 §) kumottiin sote-uudistuksen verolakien yhteydessä säädetyllä lailla tuloverolain muuttamisesta (619/2021) kesällä 2021. 

Invalidiverovähennyksen poisto on ollut keskusteluissa lukuisia kertoja noin 20 vuoden aikana. Invalidiliitto edellytti soteuudistuksen lakipaketin yhteydessä, että invalidivähennyksen poistamisen tuomat tulot valtiolle kohdennetaan välittömästi erityispalveluihin, jotka toteuttavat vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Eli tulot tulee kohdistaa vammaispalveluiden järjestämiseen ja erityisesti vammaispalveluiden laadun kehittämiseen ja turvaamiseen nykyistä tasoa paremmaksi vammaispalveluja koskevan uudistuksen jatkovalmistelun yhteydessä. Tarkemmassa kohdistamisessa on huomioitava YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista.  

Vammaispalvelulain viivästyminen

Vammaispalvelulain käsittely on kesken eduskunnassa. Käsittely jatkuu joulutauon jälkeen. Vammaispalvelulain palvelujen kehittämisen rahoitus on tarkoitus järjestää invalidiverovähennyksen poistosta valtiolle kertyneillä tuloilla.  

Lue lisää Invalidiliiton näkemyksistä vammaispalvelulain uudistamiseksi.

Lapsiperheiden tuista ja tuista sähkölaskuihin voit lukea lisää SOSTE:n tiedotteesta.

Jaa sosiaalisessa mediassa