Yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä vahvistuu

Työelämän syrjimättömyyttä on tähän mennessä valvonut työsuojeluviranomainen, mutta yhdenvertaisuuslain muutoksen myötä 1.6. alkaen myös yhdenvertaisuusvaltuutetulla on toimivaltaa puuttua työsyrjintään. Näin työsyrjintää kokeneen ihmisen oikeussuoja vahvistuu, kun sekä työsuojeluviranomainen että yhdenvertaisuusvaltuutettu valvovat yhdenvertaisuuslain noudattamista työelämässä.

Lain muutokset vahvistavat yhdenvertaisuuden edistämistä

Uudistetun yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajien täytyy tehdä yhdenvertaisuustilanteen arviointi myös työhönoton osalta. Muutoksella pyritään vahvistamaan syrjimättömiä käytänteitä rekrytointitilanteissa. Vastaisuudessa työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelman täytyy sisältää myös selvitys yhdenvertaisuuden arvioinnin johtopäätöksistä. Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työpaikalla on oltava suunnitelma tarvittavista toimista yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Työnantajien tulee ottaa huomioon kaikki yhdenvertaisuuslain syrjintäperusteet arvioidessaan yhdenvertaisuustilannetta. 

"Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivallan lisääntyminen työelämässä tarkoittaa sitä, että asian selvittämiseksi valtuutetulla on laajat tiedonsaantioikeudet salassapitosäännösten estämättä. Lisäksi valtuutetulla on oikeus saada selvitys työnantajalta seikoista, jotka ovat tarpeen valtuutetun tehtävien hoitamiseksi. Valtuutettu voi myös tehdä tarkastuksen työnantajan toimitiloissa", selventää Invalidiliiton koulutuksen ja työelämän asiantuntija Anne Mäki. 

Milloin voi ottaa yhteyttä viranomaiseen?

Syrjintä voi yhdenvertaisuuslain mukaan olla välitöntä, välillistä tai esimerkiksi kohtuullisten mukautusten epäämistä vammaisilta henkilöiltä. Yhdenvertaisuuslaissa kielletään myös häirintä sekä ohje tai käsky syrjiä.

Työnantajan on tehtävä kohtuullisia mukautuksia vammaiselle henkilölle. Mukautuksilla turvataan vammaisen ihmisen yhdenvertaisuutta yksittäisissä tilanteissa työpaikalla. Kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää.  

Yhdenvertaisuuslaissa kielletään myös vastatoimet. Tämä tarkoittaa, että jos henkilö esimerkiksi ottaa yhdenvertaisuusvaltuutettuun yhteyttä asiansa selvittämiseksi, vetoaa yhdenvertaisuuslakiin tai ryhtyy muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuutensa turvaamiseksi, häntä ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä häneen saa kohdistaa kielteisiä seurauksia tämän vuoksi. Vastatoimien kohteeksi joutuneella on yhdenvertaisuuslain mukaan oikeus hyvitykseen. 

"Kesäkuun alusta alkaen voi siis olla yhteydessä joko yhdenvertaisuusvaltuutettuun tai työsuojeluviranomaiseen, jos on kokenut tai epäilee kokeneensa syrjintää työelämässä. Yhdenvertaisuusvaltuutetulle on jo aiemminkin tullut yhteydenottoja nimenomaan rekrytointitilanteista. Valtuutettu onkin viestittänyt järjestöille, että merkittävän tapauksen ilmaantuessa, valtuutetun toimistosta löytyy resursseja myös avustaa syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutunutta tämän oikeuksien turvaamisessa taikka tarvittaessa hankkia tätä tarkoitusta varten oikeusapua", tähdentää Mäki. 

Lue lisää yhdenvertaisuuslain muutoksista yhdenvertaisuusvaltuutetun sivulta.

Tutustu myös Invalidiliiton Häirintä, syrjintä ja vihapuhe -sivuihin.